Ahtautuneen kaulavaltimon leikkaus voi ehkäistä aivoinfarkteja, toteaa Pirkka Vikatmaa väitöstutkimuksessaan. Noin 15 00 suomalaista saa vuosittain aivoinfarktin, joista 10–16 % liittyy kaulavaltimoahtaumaan.

Pirkka Vikatmaa selvitti väitöstutkimuksessaan kaulavaltimokirurgian käyttöä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Leikkaus edellyttää tarkkaa diagnostiikkaa ja riittävää osaamista. Näin se voidaan kohdentaa oikeisiin potilaisiin. Hän vertaili tuloksia kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kaulavaltimoahtauman varoitusmerkkejä ovat ohimenevät halvausoireet ja sokeutumiset tai lievät aivoinfarktit. Noin 30–40 % potilaista saa näitä oireita ennen verenkierron tukkeutumisesta johtuvaa aivoinfarktia.

– Yksilön kannalta on oleellista, että leikkaus tehdään vain perustellusta syystä ja mahdollisimman turvallisesti. Yhteisön kannalta on lisäksi tärkeää, että tähän toimintaan osoitetuilla voimavaroilla ehkäistään mahdollisimman monta aivoinfarktia, toteaa Vikatmaa.

Kaulavaltimon puhdistusleikkaus on väitöstutkimuksen mukaan tehokkainta silloin, kun se tehdään kahden viikon kuluessa oireen ilmaantumisesta. Vuosina 2007–2008 vain 11 % leikkauksista toteutui tässä ajassa.

Tutkimuksessa arvioitiin rekisteripohjaisen tiedon luotettavuutta ja soveltuvuutta terveydenhuollon suunnitteluun. Vuosina 2000–2005 HYKS:ssä suoritetut 673 kaulavaltimoleikkausta oli tehty turvallisesti ja rekisteröity hyväksyttävällä tarkkuudella. Leikkauksia olisi kuitenkin pitänyt tehdä vähintään kaksinkertainen määrä, mikäli kaikki oireita aiheuttaneet, yli 70 %:n kaulavaltimoahtaumat olisi löydetty.

Rekisterivertailu paljasti myös maiden välisiä suuria eroja diagnostiikassa ja hoitoprosesseissa.

Pirkka Vikatmaan väitöstutkimus tarkastetaan 16. joulukuuta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

kuva: Panthermedia