Mitä suurempi sairaanhoitopiirin väestöpohjan koko oli, sitä monipuolisemmin erilaisia mielenterveys- ja päihdetyöpalveluita oli saatavilla.

Taina Ala-Nikkolan väitöstutkimus osoittaa, että suuremmalle väestöpohjalle voidaan tarjota yksilöllisempiä mielenterveys- ja päihdepalveluita. Mitä suurempi sairaanhoitopiirin väestöpohjan koko oli, sitä monipuolisemmin erilaisia mielenterveys- ja päihdetyöpalveluita siellä oli saatavilla.

Hän selvitti väitöskirjassaan mielenterveyspalvelujen rakennetta Etelä-Suomen sairaanhoitopiirien alueella.

Avohoidon määrä vastasi noin 50 prosenttia henkilöstöresurssista, mutta hoidon kokonaisresurssitarve oli matalampi alueilla, joilla avohoitoon oli suunnattu jopa 70 prosenttia henkilöstöresurssista.

– Avohoitoon panostaminen säästää kustannuksia ja nostaa potilaan elämänlaatua. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on yhteinen tahtotila sen lisäämiseksi, Ala-Nikkola kertoo.

Hänen mukaansa se ei tarkoita, etteikö sairaalasijoja tulisi olla riittävästi saatavilla vakavista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville.

– Tutkimuksen tulokset rohkaisevat siihen, että hoitoa kannattaa koordinoida keskitetysti. Palvelut voidaan siitä huolimatta tuoda lähelle potilasta ja miettiä työnjakoa, joka korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä lähipalveluissa ja häiriöiden hoitoa keskitetysti isommissa erikoissairaanhoidon yksiköissä.

Tietotekniikasta uusia mahdollisuuksia

Osa palveluista voi myös liikkua potilaan luo ja toisaalta tietotekniikkaa tuo uusia mahdollisuuksia hoidon saavutettavuuden lisäämiseksi. Lisäksi osaamisen jakaminen ja konsultointi sekä henkilöstön kouluttaminen tehostuvat keskittämisen myötä.

Hänen mukaansa tutkimus ei tee täysin oikeutta sille, että pienissäkin yksiköissä on erityisosaamista ja ammattilaisia, osaavat tarjota palveluita laajasti.

– Pääpiirteittäin resursseja kuitenkin kuluu pienissä yksiköissä suhteessa enemmän ja toisaalta niitä oli vähemmän saatavilla monipuoliseen hoitoon. Missään väitöstutkimukseni osatyössä ei tullut esille, että mielenterveys- ja päihdetyöhön olisi liian vähän resursseja käytettävissä, mutta niitä pitäisi koordinoida entistä tehokkaammin.

TtM Taina Ala-Nikkola väitöskirja Mielenterveyspalveluiden rakenne ja siihen vaikuttavat tekijät Etelä-Suomen sairaanhoitopiirien alueella tarkastetaan 14.10.2017 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Kuva: Panthermedia