Valtaosa influenssa A(H1N1) -tartunnan saaneista sairastaa tautinsa tavallisen influenssan tapaan. Pienelle osalle kehittyy tehohoitoa vaativa tautimuoto, joka voi johtaa kuolemaan. Mistä silloin on kyse, kun sikainfluenssa tappaa?

- Ensisijaisesti virus infektoi ylähengitysteitä. Pieni osa sairastuneista saa vaikeamman tautimuodon, jossa virus leviää syvemmälle hengitysteihin ja saa siellä aikaan vakavan infektion, johon liittyy voimakas tulehdusreaktio. Usein lisänä on sekundäärinen bakteeri-infektio, THL:n tutkimusprofessori Ilkka Julkunen kertoo.

- Tavallisin kuolinmekanismi on vaikea happeutumishäiriö, johon osalla potilaista liittyy monielinvaurioita. Infektio on aiheuttanut tilanteen, jossa ei pystytä turvaamaan elimistön tarvitsemaa riittävää kaasujen vaihtoa tuhoutuneen keuhkokudoksen vuoksi. Emme tiedä, miksi joidenkin potilaiden käy näin. Useimmat tehohoitopotilaatkin selviävät sairaudesta, sanoo osastonylilääkäri Hannu Syrjälä OYS:n infektioiden torjuntayksiköstä.

Taudin ärhäkkyys yksilöllistä

Useimmiten taustalla on jokin perussairaus, mutta myös perusterveelle ihmiselle voi kehittyä tehohoitoa vaativa tautimuoto. Mistä se johtuu?

- Tarkalleen ei tiedetä mistä on kyse, kun perusterve ihminen saa A(H1N1)- tai kausi-influenssan aiheuttaman vakavan infektion. Kyse ei näyttäisi olevan siitä, että virus olisi jotenkin ärhäkämpi kuin muilla. Veikkaukseni on, että kyseessä on hyvin monen eri perinnöllisen tekijän yhteisvaikutuksesta johtuva ilmiö, Julkunen sanoo.

Viime epidemiakaudella noin 1-2 % A(H1N1)-influenssaan sairastuneista joutui sairaalaan ja heistä noin 10 % eli 140 potilasta tarvitsi tehohoitoa. Suomen laadukkaan tehohoidon ansiosta kuolleisuus jäi kohtuulliseksi.

Tämän influenssakauden aikana tehohoidossa on ollut kymmenkunta potilasta, joista yksi on menehtynyt. Suurta epidemiaa ei ole havaittu missään päin maata, vain yksittäisiä tapauksia ja epidemiaryvästymiä ympäri Suomen.

Loppusyksystä A(H1N1)-influenssa levisi varuskunnissa ja vastikään palvelukseen astuneen uuden ikäluokan joukossa nähtäneen vielä toinen epidemia-aalto. Siviiliväestön keskuudessa epidemia voi olla vasta tuloillaan.

Julkunen suosittelee kausi-influenssarokotetta edelleen etenkin riskiryhmiin kuuluville. Jos influenssa iskee, olisi riskiryhmäläisille hyvä aloittaa viruslääkitys mahdollisimman nopeasti.

- Viime kaudella otetusta A(H1N1)-rokotteesta on väestötasolla selvästi ollut hyötyä. Laaja rokotekattavuus todennäköisesti saa aikaan sen, että epidemia jää tällä kaudella pienemmäksi kuin viime kaudella, Julkunen arvioi.