Hengitystietulehduksen alkuvaiheessa lapsilla oli yli kolme kertaa suurempi todennäköisyys tulla kantajaksi kuin terveenä, havaitsi Ritva Syrjänen väitöstutkimuksessaan.

Pneumokokkibakteerin aiheuttama välikorvatulehdus kehittyy todennäköisimmin silloin, kun lapsi tulee pneumokokin kantajaksi hengitystietulehduksen alussa, toteaa LL Ritva Syrjänen väitöstutkimuksessaan.

Hänen mukaansa hengitystietulehduksen alkuvaiheessa lapsilla oli yli kolme kertaa suurempi todennäköisyys tulla kantajaksi kuin terveenä.

Korvatulehdusriski oli paljon pienempi, jos pneumokokki oli ollut nielussa yli kuukauden ennen hengitystietulehduksen alkua tai jos kantajuus alkoi yli viikko hengitystietulehduksen alkuvaiheen jälkeen.

Syrjänen toteaa, että aikaisempi kantajuus vähensi saman pneumokokkityypin aiheuttaman välikorvatulehduksen todennäköisyyttä. Välikorvatulehdus oli tuskin koskaan pneumokokin aiheuttama, jos bakteeria ei löytynyt samanaikaisesti nenänielusta.

Pneumokokkikantajuus ei liittynyt merkittävästi sukupuoleen eikä vuodenaikaan, mutta antibioottihoito vähensi kantajuutta lyhytaikaisesti.

Lapset kantoivat yleisesti pneumokokkibakteeria

Lapsia seurattiin kahden kuukauden iästä kaksivuotiaiksi ennen pneumokokkikonjugaattirokotteiden käyttöönottoa.

Melkein kaikki lapset kantoivat pneumokokkia vähintään kerran ensimmäisten kahden ikävuoden aikana.

Keskimäärin noin joka kolmannella yli puolivuotiaalla lapsella oli pneumokokkeja nenänielussa terveenäkin.

LL Ritva Syrjäsen väitöskirja Pneumokokkibakteerin nenänielukantajuuden ja äkillisen välikorvatulehduksen yhteys suomalaisilla alle kaksivuotiailla lapsilla (Relationship between nasopharyngeal carriage and acute otitis media due to Streptococcus pneumoniae among Finnish children aged less than two years) tarkastetaan 13.3.2015 Tampereen yliopistossa.

Ulla Toikkanen
Kuva: Panthermedia