Keskus- ja ääreishermoston yleisessä välittäjäaineessa tapahtuvat aminohappomuutokset saattavat johtaa valtimonkovettumistautiin.

Keskus- ja ääreishermoston yleisessä välittäjäaineessa tapahtuvat aminohappomuutokset aiheuttavat solun sisällä sellaisia muutoksia, jotka saattavat johtaa valtimonkovettumistautiin tai erilaisiin aineenvaihdunnan sairauksiin, todetaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

FM Katja Kaipio tutki keskus- ja ääreishermoston yleisessä välittäjäaineessa (neuropeptidi Y eli NPY) tapahtuvan aminohappomuutoksen (L7P-polymorfia) vaikutuksia solutasolla. Tällainen perimän muutos on poikkeuksellisen yleinen juuri suomalaisilla.

Tutkimuksessa haluttiin selvittää L7P-polymorfian solutason vaikutuksia verisuonen sisäseinämän soluissa, hermostollista alkuperää olevissa soluissa sekä ei-hermostollista alkuperää olevissa soluissa.

Muutoksen vaikutusta tutkittiin myös verisuonen sisäseinämän solujen uudiskasvuun ja ohjelmoituun solukuolemaan eli solujen määrän luonnolliseen tasapainoon. Lisäksi tutkimuksen kohteena olivat vaikutukset typpioksidivälitteiseen verisuonten toiminnan säätelyyn sekä solujen kykyyn ottaa sisään LDL- eli ”pahaa” kolesterolia.

Useita solunsisäisten toimintojen muutoksia

Tutkimuksissa verrattiin tietyn genotyypin soluja verrokkisoluihin, ja solutason muutoksia havaittiin niin välittäjäaineen solunsisäisessä jakautumisessa kuin liikkuvuudessakin.

L7P-polymorfian huomattiin vaikuttavan mm. solujen NPY-proteiinin määrään, verisuonen sisäseinämän solujen uudiskasvuun ja kolesterolin sisäänottoon sekä typpioksidituotantoon ja typpioksidivälitteiseen verisuonten toiminnan säätelyyn.

Tutkittaessa välittäjäaineen liikkuvuutta solun sisällä eroja löytyi esimerkiksi hermostollista alkuperää ja ei-hermostollista alkuperää olevien solujen kesken.

Tutkimuksen tulosten mukaan L7P-polymorfia aiheuttaa useita solunsisäisten toimintojen muutoksia. Nämä muutokset vaikuttavat mitä todennäköisimmin solun vanhenemiseen, verisuonten joustavuuteen ja saattavat liittyä verisuonen sisäseinämän toimintahäiriöön. Tämän taas tiedetään altistavan valtimonkovettumistaudille ja tyypin 2 diabetekselle.

FM Katja Kaipion farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 5.6. Turun yliopistossa.