Valtimotautiriski näkyy jo 9-vuotiaana
Sydäntautien kehittyminen alkaa jo lapsuudessa, mutta sairastumisriskiin voi kuitenkin vaikuttaa.
Tutkimuksessa selvitettiin iän vaikutusta siihen, miten lapsuuden riskitekijät ennustavat kaulavaltimon seinämän paksuuntumista aikuisena. Riskitekijämittaukset tehtiin 3–18 vuoden iässä ja valtimokuvaukset 20–45-vuotiaana.
– Lapsuuden riskitekijöiden (lihavuus, kohonnut kokonaiskolesteroli, kohonnut triglyseridiarvo ja korkea verenpaine) määrä ennusti suurentunutta kaulavaltimon seinämäpaksuutta aikuisena 9–18-vuotiaana tutkituilla lapsilla. 3–6-vuotiailla vastaavaa yhteyttä ei todettu. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että lapsuuden riskitekijämittaukset antavat hyödyllistä tietoa myöhemmästä valtimoterveydestä 9-vuotialla ja sitä vanhemmilla, kertoo dosentti Markus Juonala.
– Lapsuuden ylipaino lisää diabeteksen ja sydäntautien riskiä aikuisiässä. Riski kuitenkin normalisoituu henkilöillä, jotka eivät ole lihavia enää aikuisena, toteaa puolestaan akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta.
Tutkijat havaitsivat, että kaulasuonen seinämäpaksuus oli suurentunut erityisesti niillä, joilla oli ollut teini-iässä useita riskitekijöitä. Runsas kasvisten ja vihannesten käyttö lapsuudessa ja nuoruudessa sekä säännöllinen liikuntaharrastus suojasivat kaulavaltimoiden ateroskleroosimuutosten kehittymiseltä aikuisuudessa.
Metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttyivät tutkimuksessa 15–20 prosentilla nuorista aikuisista. Oireyhtymä oli miehillä yleisempi kuin naisilla.
– Valtimonkovettumatautimuutosten kehittyminen on nopeutunut nuorilla aikuisilla, joilla on todettu metabolinen oireyhtymä. Toisaalta metabolisen oireyhtymän korjautuminen johtaa positiivisiin muutoksiin valtimomuuttujissa jo kuuden vuoden seurannassa, Raitakari sanoo.
LASERI eli Suomalainen Lasten ja Nuorten Aikuisten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -projekti on yksi maailman suurimmista ja pitkäkestoisimmista tutkimushankkeista, jossa tutkitaan valtimotautien eli sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen riskitekijöiden muovautumista lapsuudesta aikuisuuteen. Tutkimus on seurannut siihen osallistuneiden suomalaisten 3–18-vuotiaiden lasten ja nuorten sydänterveyttä vuodesta 1980.
Kuva: Pixmac