Onko oikein, jos 1,7 miljoonaa työntekijää saa sairaanhoidon työterveyshuollosta, mutta 3,6 miljoonaa joutuu hankkimaan sen muutoin? Siitä kiistelevät Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos.

Työterveyshuollon tulevaisuus on nostattanut näkemyseroja valtion kahden tutkimuslaitoksen välille. Kenen pussilla oikein käydään, siitä kiistelevät Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL).

THL:n asiantuntijatyöryhmä esittää terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamista ja sairausvakuutuskorvauksen poistamista. Terveydenhuollon rahoittamis- ja järjestämisvastuu annettaisiin noin 15 piiriorganisaatiolle, jotka tilaisivat asukkailleen palveluita eri tuottajilta.

Työterveyslaitos älähti välittömästi suunnitelmista romuttaa nykyinen työterveyshuolto. TTL laati kannanoton, ja pääjohtaja Harri Vainio asettui julkisuudessa myös omassa blogissaan puolustamaan työterveyshuollon osittaista rahoittamista sv-korvauksilla.

– Työterveyshuoltoon ei pidä tehdä radikaaleja muutoksia ennen niiden vaikutusten arviointia. Monikanavaisuuden purkamisesta olemme samaa mieltä, mutta erimielisyys koskee sen vaikutuksia työterveyshuoltoon, sanoo Harri Vainio.

Hän myöntää, että kaikkea ei tarvitse työterveyshuollossa II-korvausluokan eli sairaanhoidon piirissä, kuten vaikkapa luomien poiston tyylisiä pieniä operaatioita. Mutta THL:n jäljelle jättämän I-korvausluokan piiriin kannattaisi Vainion mielestä siirtää nykyistä enemmän sellaista sairaanhoitoa, joka tukee työntekijän terveyden ylläpitämistä ja työkyvyn säilyttämistä.

– Sellaisen työterveyshuollon kehittämisessä olemme mieluusti mukana, Vainio toteaa.

Pekurista ei kritiikki yllätä

Työterveyshuollon tulevaisuudsta noussut huoli ei yllätä THL:n työryhmää johtanutta tutkimusprofessori Markku Pekurista. Eivät myöskään sairausvakuutuskorvausten poiston aiheuttamat ärhäkätkään kommentoinnit.

Mistä raportin ehdotuksista toivoisitte keskustelua?

– Yllättävän vähälle keskustelulle on jäänyt esityksemme siitä, että raha seuraisi potilasta. Olen ihan varma, että terveyspalveluita järjestävät piiriorganisaatiot haluavat hankkia palveluita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

– Meidän mallissamme asiakas olisikin se, joka valitsee, mihin tuon mukanaan tulevan rahansa kuljettaisi. Se vasta synnyttää aitoa kilpailua julkisen ja yksityisen palvelun – myös työterveyspalvelujen – välille, katsoo Markku Pekurinen.

Vaikka sekä Markku Pekurinen että Harri Vainio heiluttelevat yhteistyön kättä toisiensa suuntaan, näkemyserot ovat olemassa. Mielenkiintoisia ne ovat etenkin siksi, että viime vuosina on epävirallisesti keskusteltu THL:n ja TTL:n yhdistämisestä.

Helsingin Etelärannan työnantajaleirissä ei ole aina katsottu hyvällä silmällä TTL:n tutkimuksia työelämän ongelmista. Hallituksen piiristä taas on kantautunut kritiikkiä

THL:een sulautuneen Stakesin köyhyystutkimuksista, jotka muistuttavat köyhyyden ja terveyserojen räjähtämisestä.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac