Ajan­kohtai­sta 1-2/1995 vsk 50 s. 73

Valtionosuus-uudistus auttoi sopeutumaan lamaan

Valtionosuusuudistus on osoittautumassa pelättyä paremmaksi. Vaikka se on merkinnyt kunnille melkoisia säästötavoitteita, myös paljon hyviä asioita on saavutettu. Uudistus on jopa auttanut kuntia sopeutumaan lamaan. Tämä todettiin Lääkäriliiton järjestämässä asiantuntijaseminaarissa, jossa pohdittiin valtionosuusuudistuksen vaikutuksia terveydenhuoltoon.

TaYS:n johtajaylilääkärin Raimo Anttilan mielestä taloudellisuustekijät otetaan uudistuksen ansiosta terveydenhuollossa aikaisempaa paremmin huomioon ja tuottavuus ja tehokkuus ovat kasvaneet ratkaisevasti.

- Uudistus on tuonut terveydenhuoltoon joustavuutta, jota ilman lamasta ei olisi ehkä selvitty näin hyvin, Anttila arvioi.

Myös johtava ylilääkäri Ilmo Jolkkonen Mikkelistä piti uudistuksen vaikutuksia pääosin myönteisinä. Kuntien itsehallinnon lisääminen tosin on hänen mielestään johtanut alueellisten erojen syntyyn sekä siihen, että paikoitellen säästöissä on menty kohtuuttomuuksiin.

- Kuntien johdon valistuneisuuden asteella on ehkä tällä hetkellä liian suuri merkitys terveydenhuollolle. Esimerkiksi Savossa muutamat kunnanjohtajat ovat kiertäneet ympäriinsä kuntayhtymiä purkamassa, Jolkkonen selvitti.

Uudet hallinnolliset ja toiminnalliset ratkaisut on Jolkkosen näkemyksen mukaan tehty liian usein "mutu-pohjalta", ja tämä on johtanut siihen, että eri puolilla maata samaan päämäärään pyritään aivan vastakkaisin keinoin; kun kuntia toisaalla yhdistetään tehokkuuden nimissä, toisaalla tehokkuuteen pyritään kuntayhtymiä purkamalla.

Uudistukseen liittyvä normiston purku on Jolkkosen mielestä onnistunut kunnissa hyvin, joissain tapauksissa jopa liian hyvin; etenkin pienissä terveyskeskuksissa kaivattaisiin hänen mukaansa joskus hieman nykyistä enemmän neuvoja ja ohjausta.

Lue myös

Vs. hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi, että terveydenhuollossa tapahtuneet muutokset johtuvat enemmän lamasta ja kuntien verotulojen rajusta pienenemisestä kuin valtionosuusuudistuksesta; samat säästötavoitteet olisi hänen mukaansa jouduttu asettamaan myös vanhan valtionosuusjärjestelmän vallitessa. Järvisen arvion mukaan valtionosuuksien supistuminen tuskin loppuu tähän: taloustilanne säilynee ainakin yhtä kireänä ja säästöjä haettaneen jatkossakin valtionosuuksista.

Erikoistutkija Unto Häkkinen STAKESista arvioi terveydenhuoltomenojen supistuneen reaalisesti noin kymmenen prosenttia vuosina 1991-93. Vuonna 1993 terveydenhuollon volyymi oli sama kuin vuonna 1988. Erikoissairaanhoidon menot puolestaan supistuivat vuodesta 1991 vuoteen 1994 tultaessa 12 %. Palveluiden rahoitusrakenne on muuttunut selvästi: vuonna 1990 terveyspalveluista 12,6 % rahoitettiin käyttäjämaksuilla, tänä vuonna käyttäjät maksavat kustannuksista jo 18 %. (K-MP)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030