Valvira ehdottaa, että EU-maistakin tulevilta lääkäreiltä vaadittaisiin kielitodistus, ennen kuin heille myönnetään ammatinharjoittamisoikeus. Viraston mukaan työnantajat eivät aina kontrolloi kielitaitoa niin kuin pitäisi.

Riittävä kielitaito pitäisi terveydenhuollon ammateissa mieltää osaksi ammatinharjoittamisen asettamia vaatimuksia. Sitä ei pitäisi tarkastella pelkästään rajoitteena henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle, katsoo Valvira.

Virasto otti asiaan kantaa antaessaan opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon ammattipätevyysdirektiivin uudistamista koskevasta vihreästä kirjasta.

Terveydenhuollon ammattihenkilön on haettava Valviralta oikeutta harjoittaa ammattiaan Suomessa. Virasto vaatii muilta kuin EU-maiden kansalaisilta kielitaitotodistuksen, ennen kuin ammatinharjoittamisoikeus myönnetään.

EU-maiden kansalaisilta Valvira ei kuitenkaan voi vaatia kielitodistusta. Työnantajalla sen sijaan on oikeus vaatia sitä.

Valviran mukaan on tärkeää potilasturvallisuuden ja hoidon laadun kannalta, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ymmärtävät sen maan kieltä, jossa toimivat, ja kykenevät kommunikoimaan potilaiden ja työtovereidensa kanssa ilman huomattavaa väärinkäsityksen vaaraa.

Myös potilasasiakirjamerkintöjen ja esimerkiksi lähetteiden tekeminen edellyttää riittävää kielitaitoa.

Valviran mukaan työnantajat eivät aina kontrolloi terveydenhuollon ammattihenkilöiden kielitaitoa direktiivin edellyttämällä tavalla, vaikka virasto on siitä useasti muistuttanut.

Virasto katsoo, että toimivaltaisella viranomaisella pitäisi olla mahdollisuus varmistua hakijan ammatillisen toiminnan edellyttämästä riittävästä kielitaidosta jo silloin, kun hänelle myönnetään ammatinharjoittamisoikeus. Viime vuonna Valvira myönsi ammatinharjoittamisoikeuksia 310:lle EU-maista tulleelle lääkärille.

Kuva: Panthermedia