1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Valvira saa yhteydenottoja väärän tiedon levittäjistä
Ajan­kohtai­sta

Valvira saa yhteydenottoja väärän tiedon levittäjistä

Viranomainen joutuu puntaroimaan, mikä on valvonnan alaista ammatinharjoittamista ja mikä kuuluu henkilökohtaiseen sananvapauteen.

Valvira saa yhteydenottoja väärän tiedon levittäjistä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira saa yhteydenottoja lääkärien kannanotoista, joita ilmoituksen tekijät epäilevät väärän tiedon levittämiseksi.

Viime aikoina määrä on ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkosen mukaan jonkin verran kasvanut, joskin se on edelleen pieni, alle kymmenen vuodessa. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevien ilmoitusten ja yhteydenottojen kokonaismäärä on vuositasolla 700–800.

Liukkonen kirjoitti aiheesta Valvojan vinkkelistä -palstalla Valviran verkkosivustolla.

Onko toiminta hyväksyttävää tai aikooko Valvira ryhtyä toimenpiteisiin, yhteydenottajat kysyvät.

Tapauksia käsitellessään Valvira joutuu puntaroimaan, mikä on valvonnan alaista ammatinharjoittamista ja mikä kuuluu henkilökohtaiseen sananvapauteen.

Liukkonen kuvaa rajanvetoa hankalaksi.

– Mielipiteitä saa esittää, mutta meidän tehtävämme on selvittää ja arvioida, onko kyse mielipiteen esittämisestä vai potilaan tutkimuksiin ja hoitoon osallistumisesta tai vaikuttamisesta eli sellaisesta toiminnasta, johon voimme ja johon tulee puuttua.

Jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Ensisijainen vaikuttamistapa on ohjaus. Ankarampiin toimiin Valvira ei Liukkosen mukaan ole toistaiseksi näissä tapauksissa ryhtynyt.

Toimivalta ei aina ulotu uskomushoitoon

Viranomaisen puuttumismahdollisuudet ovat rajalliset, vaikka lääkäri ei vain puhuisi vaan myös antaisi uskomushoitoja, jos hän tekee sen erillään ammatinharjoittamisesta.

– Jos terveydenhuollon ammattihenkilö tarjoaa asiakkailleen tutkimuksia tai hoitoja, joita ei voida pitää yleisesti hyväksyttävinä ja kokemusperäisesti perusteltuina, hänen on huolehdittava siitä, että asiakkaille ei synny väärää mielikuvaa, Liukkonen sanoo.

Palvelun käyttäjälle ei saa syntyä mielikuvaa, että hoito olisi yleisesti hyväksyttyä sairaanhoitoa tai terveydenhuollon ammattihenkilön koulutukseen perustuvaa hoitoa.

Lue myös

– Potilas tai asiakas voi kokea hämmentäväksi tilanteen, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö tarjoaa uskomushoitoja, mistä syystä ammattihenkilön tulee selkeästi informoida asiakasta toiminnan luonteesta ja varmistua siitä, että asiakas ymmärtää, mistä on kysymys.

Kirsi Liukkonen pitää tilannetta erityisen haastavana haavoittuvien potilasryhmien kohdalla.

– Olisikin erittäin tärkeää saattaa lainsäädäntö tältä osin ajantasaiseksi. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että potilas tulee asianmukaisesti tutkituksi ja saa tarvitsemansa hoidon. Tämän varmistaminen kuuluu häntä hoitavan terveydenhuollon ammattihenkilön tai ammattihenkilöiden vastuulle.

Jos potilas kieltäytyy uskomushoitojen vuoksi lääketieteellisesti perustellusta hoidosta, hänen tulee olla asianmukaisesti informoitu ja ymmärtää kieltäytymisensä merkitys.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa todettu omikron-variantin aiheuttama koronatartunta

Samassa seurueessa on useita koronatartuntoja.

Liitossa
Kutsumusammatti

Työtuntien määrälle on olemassa katto ja työsuojelu koskettaa meitäkin, kirjoittaa Jaana Puhakka.

Tieteessä
Ihovaskuliitin monimuotoinen taudinkuva, hoito ja ennuste

Erityisesti vaskuliitin aiheuttamat haavat ovat usein hankalahoitoisia.

Ajassa
Valtion kaupallinen rokotetutkimusyhtiö etenee

Uuden yhtiön nimi on Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy.

Ajassa
Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus osoitti, että liikunta voi kumota haitallisia solumuutoksia

Tunnustus meni väitöskirjatutkija Karthik Hemanthakumarille ja hänen tutkimusryhmälleen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Kenen elämää elät?

Psykopodiaa-podcastissa pohditaan miten muiden ajatukset vaikuttavat elämääsi ja elätkö elämää roolissa.