Ajan­kohtai­sta

Valvira valittanut KHO:een – kiista kilpirauhashoidoista jatkuu

Helsingin hallinto-oikeus totesi Valviran rajoittaneen yhden kilpirauhashoitoja antaneen lääkärin oikeuksia ilman riittäviä perusteluja. Valvira on valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A12797107_stetarijalaki.jpg

Valvira on selvittänyt sille tulleiden ilmoitusten perusteella muutaman lääkärin toimintaa ja selvitysten perusteella rajoittanut väliaikaisesti kahden lääkärin oikeutta hoitaa kilpirauhaspotilaita ja antanut kahdelle lääkärille varoituksen. Lisäksi muutaman lääkärin toiminta on selvitettävänä. Suomessa on yli 20000 lääkäriä, joilla on oikeus hoitaa kilpirauhaspotilaita ja määrätä heille lääkkeitä.

Maanantaina Valvira kertoi verkkosivuillaan, että Helsingin hallinto-oikeus on katsonut päätöksessään, että Valvira on rajoittanut yhden kilpirauhashoitoja antaneen lääkärin oikeuksia ilman riittäviä perusteluja. Valvira puolestaan on valittanut päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valvira: Emme halua emmekä voi kieltää T3-lääkkeen käyttöä

Julkinen keskustelu painottuu yhden kilpirauhaslääkkeen määräämiseen (trijodotyroniini, eli ns. T3 -lääke). Valviran mielestä keskustelusta saa kuvan, että Valvira haluaa kieltää koko lääkkeen käytön ja vainoaa sitä määrääviä lääkäreitä.

Valviran tiedotteen mukaan Valvira ei halua kieltää T3-lääkkeen käyttöä, koska sillä ole toimivaltaakaan tehdä niin. Lääkkeiden myyntilupa-asiat kuuluvat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle, Fimealle.

Valvira ei myöskään puutu kilpirauhaspotilaita hoitavien lääkäreiden toimintaan, jos sillä ei ole syytä epäillä potilasturvallisuuden vaarantuvan hoidossa. Lääkäreiden saamat kiellot hoitaa kilpirauhaspotilaita eivät perustu siihen, että he ovat määränneet potilailleen T3 -lääkettä.

Valvira arvioi selvitettävänään olevissa valvonta-asioissa lääkärin antaman hoidon laatua ja turvallisuutta kokonaisuutena: miten potilas on tutkittu ja millaisten tutkimusten perusteella sairaus on todettu, onko tehty oikea diagnoosi, millä perustein kunkin yksittäisen potilaan kohdalla on päädytty tiettyyn hoitoon ja lääkitykseen, ja miten lääkäri seuraa potilaan hoidon ja lääkityksen tehoa ja mahdollisia haittavaikutuksia.

– Potilasturvallisuudessa on aina kysymys koko hoitokokonaisuuden turvallisuudesta. Jos yksikin osa on hoidettu huonosti, potilasturvallisuus voi vaarantua vakavasti, Valviran tiedotteessa painotetaan.

Valvirassa katsotaan, että potilasturvallisuus vaarantuu esimerkiksi silloin, jos potilaalla on moneen eri sairaustilaan sopivia oireita, mutta lääkäri ei ole tehnyt riittäviä tutkimuksia oikeaan diagnoosiin pääsemiseksi.

– Samoin se vaarantuu, jos potilaalla ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta hänelle on siitä huolimatta määrätty isoja annoksia kilpirauhashormonia, josta hän on saanut hoitoa vaativia kilpirauhasen ylitoimintaoireita. Samoin potilasturvallisuus vaarantuu, jos potilaalle on määrätty hormonihoito, mutta sen vaikutuksia elimistön hormonitasapainoon ei seurata, todetaan Valviran maanantaisessa tiedotteessa.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030