1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vammaistuki ei tavoita oikeita henkilöitä
Ajan­kohtai­sta 40/2004 vsk 59 s. 3719

Vammaistuki ei tavoita oikeita henkilöitä

Tänäkin vuonna Kela maksaa 12 500 suomalaiselle vammaistukea.

- Yllättävän harvalle! sanoo Kelan lääkäritutkija Lauri Virta.

Vammaistuen tarkoitus on edistää toimintakyvyltään heikentyneen työikäisen ihmisen mahdollisuutta yhdenvertaiseen ja riippumattomaan elämään muiden kansalaisten kanssa. Laki on kuitenkin niin tulkinnanvarainen, ettei alkuperäinen tarkoitus ole täysin toteutunut.

Lääkäreille vammaistuen suosituslausuntojen kirjoittaminen merkitsee toisinaan turhaa työtä, koska tukikriteerit ovat vanhentuneet ja monimutkaiset, ja Kela joutuu hylkäämään hakemuksista kolmasosan. Toisaalta huonosti tunnettu ja vaikeaselkoinen tukijärjestelmä aiheuttaa sen, etteivät lääkärit osaa ottaa asiaa esille sellaisenkaan potilaansa kanssa, joka voisi täyttää tukikriteerit ja hyötyä tuesta.

- Vammaistuki on erittäin tärkeä tukimuoto kohdentuessaan oikein. Mutta nyt kaivattaisiin yhteiskunnan päättäjiltä halua ottaa vammaistukilaki uuteen käsittelyyn ja sovittaa se nykyihmisen tarpeisiin, sanoo vammaistukea selvittänyt lääkäritutkija Lauri Virta.

Hänen mielestään tukea pitäisi myöntää varhaisemmassa vaiheessa ja nykyistä huomattavasti useammalle työikäiselle.

Tuen kriteerit kireät

Vammaistuen tarkoituksena on ollut edistää tuen saajan osallistumista työelämään korvaten vammasta aiheutuvia lisäkuluja ja hoitoja. Työkyvyttömyyseläkeläinen ei vammaistukea voi saadakaan.

Kustannusten lisäksi tukiratkaisuissa otetaan huomioon myös hakijan avuntarve. Lisäksi hakijalle määritetään lääkärinlausunnon perusteella haitta-aste. Kolmiportaisen vammaistuen pienimmän korvaussumman, 77 euroa/kk, saaminen edellyttää haittaluokkia 6-12 ja jatkuvia, tuen suuruisia erityiskustannuksia. Korkein korvausmuoto eli erityisvammatuki (335 euroa/kk) edellyttää vähintään haittaluokkaa 15.

- On pakko todeta, että vammaistuen ratkaisuperusteet vaikuttavat liian kireiltä, Lauri Virta sanoo.

Luokitussuositus pitää esimerkiksi yläraajan täydellistä käyttökelvottomuutta, koko yläraajan tai alaraajan menetystä, kasvoja erittäin pahasti rumentavaa epämuotoisuutta, kaularangan vaikeaa toiminnanvajavuutta sekä rakon tai peräaukon täydellisen pidätyskyvyn puutetta sellaisina vammoina, jotka oikeuttavat vain kaikkein alimpaan vammaistukeen.

- Käytännössä korkein, eli erityisvammatuki edellyttää niin suurta haittaa, ettei kukaan siihen oikeutettu enää selviydy työelämässä lukuunottamatta dialyysipotilaita, sokeita, varhaiskuuroja tai henkilöitä, joiden selkäydinvamma on hyvin alhaalla. Kuitenkin alkuperäinen tarkoitus on ollut helpottaa vammaisen työelämässä pysymistä, Virta huomauttaa.

Kuka sitten saa?

Lauri Virta sai työnantajaltaan tehtäväksi selvittää vammaistuen saajamäärien alueellisiin eroihin vaikuttavia tekijöitä. Virta löysi vammaistukilain käytännön toteutuksesta monia odottamattomia asioita, joita hän tuonut esille muun muassa artikkelissaan Sosiaalivakuutus-lehdessä (4/2004).

- Yllättävää oli, että ensimmäiseen vammaistukihakemukseensa 1990-luvulla myönteisen päätöksen saaneet henkilöt olivat niin sairaita tai huonokuntoisia, että joka toinen heistä luopui tuesta vuoden kuluessa sen hakemisesta lukien. Valtaosa luopuneista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta monet myös menehtyivät sairauteensa, esimerkiksi syöpään, Virta kertoo.

Lue myös

Vammaistuen yleisin sairausperuste oli kasvainten tautiluokka: esimerkiksi 55 vuotta täyttäneistä tuen uusista saajista 40 prosenttia sairasti syöpää.

- Mukana on kuitenkin pieniä ryhmiä, joiden työelämään osallistumista tai siellä jatkamista vammaistuki näyttäisi edistävän. Näitä olivat sekä korvan että ihon tauteja sairastavat. Vielä kolmen vuoden seurantahetkellä vammaistukea maksettiin heille selvästi useammille kuin muihin tautiluokkiin kuuluville, Virta huomauttaa.

Lääkäreille Lauri Virta haluaisi vielä viestittää vammaistukilausuntojen tärkeydestä.

- Vammaiselle tai sairaalle ihmiselle kyse on aina merkittävästä taloudellisesta lisäavusta, jolla hän pystyy kustantamaan tarvitsemiaan hoitoja ja siten hidastamaan toimintakykynsä heikkenemistä. Eikä pidä antaa etuuden vammais-etuliitteen johtaa itseään tai potilastaan harhaan. Tuki on tarkoitettu ihmisille, joiden toimintakykyä sairaus heikentää pitkäaikaisesti eli yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan.

- On myös hyvä muistaa, että jos ihminen saa korotettua tai erityisvammatukea, hän on useimmiten myös oikeutettu Kelan järjestämään niin sanottuun vaikeavammaisten kuntoutukseen.

Kirjoittajat
Ulla Järvi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
KKV: HUS jätti kilpailuttamatta hankintoja

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan HUS on tehnyt yhteensä miljoonien hankintoja kilpailuttamatta.

Ajassa
Psoriasis sai maailmanlaajuisen tietopankin

Kroonista ihon tulehdussairautta esiintyy eniten Länsi-Euroopassa.

Ajassa
"Ei tehdä salassa mitään"

Helsingin sote-johtaja Juha Jolkkonen torjuu kritiikin Uudenmaan erillisratkaisusta.

Kommentti
Sotakirurgian jökönä

– Jossakin vaiheessa tajusin, että oikeasti on mahdollista kuolla täällä, kirjoittaa Heidi Wikström Jemenistä.