1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vanhusten hoitoon tarvitaan kokonainen orkesteri
Ajan­kohtai­sta 34/2019 vsk 74 s. 1794 - 1795

Vanhusten hoitoon tarvitaan kokonainen orkesteri

Geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula painottaa, että palvelut pitää räätälöidä kunkin vanhuksen tarpeiden mukaan.

Vanhusten hoitoon tarvitaan kokonainen orkesteri Kuva 1 / 1

"Työ geriatrina on opettanut minulle yhteistyön merkityksen. Yksin en voisi tätä työtä tehdä. Vanhusten hoitoon tarvitaan iso joukko ihmisiä: lääkäreiden lisäksi hoitajia, fysioterapeutteja, ravitsemus-, puhe- ja toimintaterapeutteja, kotihoidon työntekijöitä sekä omaisia.

Olemme kehittäneet vuosien ajan Raahen mallia, jonka kulmakivet ovat ennaltaehkäisy, saumaton tiedonkulku, ympärivuorokautinen avunsaanti ja varhaiset muistitutkimukset.

”Työssä ei pidä olla ­liian kaavamainen, vaan täytyy olla ­rohkeutta ja ­luovuutta.”

Raahen alueella vanhusten palvelukeskuksissa ja kotihoidossa on jo pitkään tehty vuositarkastuksia, joissa lääkäri arvioi muun muassa lääkityksen. Vuositarkastuksissa päätetään, että esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan painoa seurataan. Jos paino nousee tietyn määrän, annetaan toimenpideohje.

Myös kotihoidossa seurataan vanhusten fysiologisia mittauksia. Kaikkia potilaita ei seurata samalla tavalla, vaan mittaukset määritellään yksilöllisesti.

Sairauksien ennaltaehkäisyä ikäihmisten neuvolassa

Raahessa vain 18 prosenttia sairaalaan tulevista potilaista on ollut kotihoidon asiakkaita. Palvelukeskuksista tullaan myös harvoin sairaalaan. Tästä voidaan kiittää muun muassa pitkään kehitettyä kotihoitoa ja laitoshoidon vuositarkastuksia. Kotisairaala on antanut tarvittaessa iv-hoitoa tai saattohoidon lääkkeet palvelukeskuksiin vuodesta 2003 lähtien.

Meillä on ollut yli kymmenen vuoden ajan ikäihmisten neuvola, jossa keskitytään sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tarkastuksiin kutsutaan kaikki 65 vuotta täyttäneet.

Kaikkina toimintavuosina 80 prosenttia ikäluokasta on tullut tarkastuksiin. Vaikuttavuustutkimuksen mukaan neuvolasta hyötyivät eniten ne, joilla oli suurimmat riskitekijät. Tämä tuntui yllättävältä.

Vanhus ei parane levähtämällä

Liikkuvuuden ylläpitämiseen satsataan vanhusten hoidossa. Ruokaa ei tuoda sänkyyn, ja vessaan pitää mennä itse tai autettuna.

Aiemmin sanottiin, ettei kotihoidon henkilökunta saa ulkoiluttaa vanhusta. Me ajattelemme, että kotihoidon ammattilaiset saavat viedä roskapussin ulos vanhuksen kanssa.

Kotihoidossa myös kuntoutetaan vanhusta fysioterapeuttien ohjeiden mukaan. Jos vanhus asuu pienessä asunnossa eikä voi mennä ulos, sohva vedetään irti seinästä ja kierretään sitä.

Keskusteluihin omaisten kanssa pitää varata riittävästi aikaa. Silloin he hyväksyvät paremmin vanhuksen oireet ja jaksavat tukea häntä. Näin lisäksi vältetään jälkikäteen tehtyjä valituksia. Huolehtiva omainen on voimavara myös ammattilaisille.

Tieto oikeassa paikassa oikeaan aikaan

Niin kotihoidossa, sairaalassa kuin terveyskeskuksessa käytetään samaa hoitotietojärjestelmää. Potilaasta nähdään samat tiedot kaikissa hoitopaikoissa.

Jokaisella pitkäaikaissairaalla on hoitokansio, jossa on yhteyshenkilöt, tiedot perussairauksista ja ajantasainen lääkelista. Kansiossa on lisäksi muistipotilaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Tällä tavoin tieto kulkee joustavasti kotiin ja muihin hoitopaikkoihin.

Erityisesti ensihoito ja yliopistosairaalat ovat olleet tyytyväisiä, että kaikki tiedot löytyvät kansioista silloinkin, kun potilas ei itse osaa tai pysty niitä kertomaan.

Avainsanana yksilöllisyys

Yksi tärkeä oivallus geriatrina on ollut se, että vanhusten palvelut pitää räätälöidä yksilöllisesti.

Jos vanhuksella ei ole omaisia, jotka veisivät hänet virkistäytymään, kotihoidon työntekijät voivat esimerkiksi leipoa tai mennä kampaajalle hänen kanssaan. Tämä ei tarkoita, että kaikkien vanhusten kanssa pitäisi toimia niin. Tasa-arvoisuus merkitsee sitä, että palveluja annetaan kunkin vanhuksen tarpeiden mukaan.

Lue myös

Hoitajamitoituksemme 0,65 on osoittautunut hyväksi. Aamu- ja iltavuorossa pitää olla yhtä paljon hoitajia hoidettaessa muistisairaita, koska potilaiden oireet korostuvat, kun he ovat väsyneitä. Hoitajien ammattitaito ja asenne merkitsevät paljon. Kiireiden mukaan pitää joustaa, ja kaikkea ei tarvitse tehdä aina samalla tavalla. Työssä ei pidä olla liian kaavamainen, vaan täytyy olla rohkeutta ja luovuutta.

Pieniä ihmeitä

Työ geriatrina on hyvin mielenkiintoista ja vaativaa, mutta myös erittäin antoisaa.

Minulle on erityisesti jäänyt mieleen potilas, joka sai täällä ensimmäisenä rivastigmiinia, kun se tuli markkinoille. Potilas oli ollut hyvin ahdistunut ja levoton, ja puoliso oli uupunut hoitamaan häntä. Kun potilas sai lääkettä, hän virkistyi huomattavasti ja hänen mielialansa tasoittui. Potilas muun muassa poimi viinimarjat pensaasta ja leipoi kääretortun, vaikka sormet olivat jo käpertyneet käyttämättömyydestä. Tällaisia potilastapauksia on aivan mahtavaa nähdä."

Kuka?

› Marja-Liisa (Maisa) Karjula, 57 vuotta

› Geriatrian erikoislääkäri, geriatrian ylilääkäri Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

› Asuu Raahessa

› Perheeseen kuuluvat puoliso ja 12 lasta, joista kolme nuorinta asuvat kotona

› Harrastuksina ovat sukututkimus ja mökkeily

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
”Yksi tähti oli ansaittu”

Jyväskylän terveyskeskus otti opiksi erikoistuvien ­palautteesta.

Tiedepääkirjoitus
Elinikä pitenee, mutta kestääkö terveys?

Merkittävä uhkatekijä toimintakykyiselle vanhenemiselle on lihavuusepidemia, kirjoittaa Timo Strandberg.

Tieteessä
Lääkärijohtajat käyttävät tietojärjestelmiä johtamisen tukena päivittäin

Suurin osa koki joutui hakemaan tietoja monesta järjestelmästä.

Kolumni
Munasolumarkkinoilla

Luonto pelaa todennäköisyyksillä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Työssä
Kivijalka kuntoon case managerin avulla

Case manager -toimintamallilla on haettu ratkaisua hoidon koordinointiin. ­

Näkökulma
Lääkärin ja terveydenhuollon mahdollisuudet maapallon kestävyyskriisin ratkaisuissa

Suomen Lääkäriliiton 110-vuotisjuhlavuoden teema on ekologinen kestävyys.