1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Vankkaa tietopohjaa tarvitaan hyvinvoinnin tukemiseksi koronakriisin jälkeen
Ajan­kohtai­sta

Vankkaa tietopohjaa tarvitaan hyvinvoinnin tukemiseksi koronakriisin jälkeen

STM:n ja TEM:n raportti ehdottaa hyvinvointipolitiikan arviointineuvostoa, joka mm. kokoaisi THL:n ja muiden tutkimuslaitosten tuottamaa hyvinvointitietoa.

Vankkaa tietopohjaa tarvitaan hyvinvoinnin tukemiseksi koronakriisin jälkeen Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

– Koronakriisi on tehnyt näkyväksi hyvinvointiyhteiskunnan pinnan alla olleita sosiaalisia ja muita jakolinjoja sekä puutteita palvelujen saatavuudessa, toteaa THL:n hyvinvointiosaston johtaja Tuire Santamäki-Vuori tiedotteessa.

Hän edusti THL:ää STM:n ja TEM:n asiantuntijaryhmässä, joka etsi keinoja hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronaepidemian jälkeen. Työryhmä julkisti raporttinsa tällä viikolla.

Koronavirusepidemia ja sen rajoitustoimet vaikuttavat väestön terveyteen ja toimeentuloon sekä palvelujärjestelmien toimivuuteen. Osa vaikutuksista on heti nähtävissä, mutta osa ilmenee vasta pitemmän ajan kuluttua.

Hyvinvointipolitiikan arviointineuvosto ennakoisi myös muutosten suuntia

Sekä koronakriisistä toipuminen että uusiin kriiseihin varautuminen edellyttävät, että käytössä on kunnollinen tietopohja ja pysyvä rakenne, joiden avulla eri politiikkatoimien vaikutusta hyvinvointiin ja tasa-arvoon voidaan arvioida.

Työryhmän raportissa ehdotetaankin hyvinvointipolitiikan arviointineuvostoa, joka kokoaisi THL:n ja muiden tutkimuslaitosten tuottamaa hyvinvointitietoa, ennakoisi muutossuuntia ja arvioisi yhteiskuntapoliittisia toimia hyvinvoinnin näkökulmasta.

Santamäki-Vuori sanoo, että talouspolitiikan arviointineuvosto on jo vuodesta 2014 tuonut hyviä näkökulmia talouspoliittiseen keskusteluun.

– Yhtä lailla hyvinvointipolitiikka ansaitsee riippumattoman arvioinnin toimielimen. Se olisi myös oivallinen juurruttamaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella korostamaa hyvinvointitalousajattelua, jonka mukaan väestön hyvinvointi ja talous tukevat toisiaan, hän mainitsee tiedotteen mukaan.

Koronakriisi vaikuttanut eniten haavoittavassa asemassa oleviin

Poikkeustila on koetellut eniten jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevia, joilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia tai vaikea tilanne perheessä. Kriisi on synnyttänyt suurta huolta myös toimeentulon tai arkea kannattelevien sosiaalisten suhteiden äkillisen menettämisen vuoksi.

Lue myös

Santamäki-Vuori painottaa, että koronakriisin jälkihoidossa on pidettävä huolta hyvinvointiyhteiskunnan murtumien korjaamisesta.

Hänen mukaansa eriarvoisuuden syveneminen, väliinputoamisten sivuuttaminen ja periytyvän huono-osaisuuden lisääntyminen olisivat vahingollisia yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden sekä sisäisen turvallisuuden kannalta.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.