Tutkimus parantaa mahdollisuuksia luoda laajoja suunnitelmia tyypin 1 diabeteksen ennustamiseksi ja ehkäisemiseksi.

Yhdistämällä geneettisen sekä HLA-määrityksiin perustuvan ja säännöllisen vasta-aineseurannan normaalista lapsiväestöstä voidaan tunnistaa yksilöt, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Tutkimuksen mukaan lasten vasta-aineseurannan riskiarviot ovat pitkälti samankaltaisia kuin diabeetikkojen perheenjäsenillä aiemmin julkaistut tulokset. Erityisen suuri sairastumisriski on pysyvästi useammalle kuin yhdelle vasta-aineelle positiivisilla yksilöillä sekä niillä, joilla on vasta-aineita insuliinia kohtaan.

Tämä käy ilmi Heli Siljanderin väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 19.2.

Nuori esidiabeteksen ilmaantumisikä, koholla oleva suhteellinen paino, vähentynyt varhainen insuliinieritys ja koholla olevat insuliini- ja saarekesoluvasta-aine 2 -tasot ennustivat sairastumista lapsilla, joilla on perinnöllinen diabetesalttius ja merkkejä esidiabeteksesta.

– Koska T1 diabetes yleistyy maailmanlaajuisesti, strategiat, joilla sairastumista voitaisiin ehkäistä, ovat tärkeitä. Luotettavat riskiarviot ovat edellytys ehkäisevien tutkimusten suunnittelemiseksi, ja koska tässä työssä kuvatut menetelmät sairastumisriskin arvioimiseksi ovat toteuttamiskelpoisia myös käytännössä, tämän työn tuloksena käytössämme on jatkossa mahdollisuudet luoda laajempia normaaliväestöä koskevia suunnitelmia T1 diabeteksen ennustamiseksi ja ehkäisemiseksi, tutkimuksessa todetaan.

Tautiriskiä on diabeetikkojen perheenjäsenillä arvioitu vasta-aineiden luonteen ja ilmaantumisajankohdan perusteella. Normaaliväestössä, josta suurin osa tyypin 1 diabetekseen sairastuvista ilmenee, näiden riski-indikaattorien luonnetta ei vielä tunneta.

Miia Soininen