Käytännössä koko maa katsoo tiukasti pääkaupunkiseudulle, kun alueellisen potilastietojärjestelmän hankinta etenee. Arvioitu kokonaishinta 1,8 miljardia euroa on saanut ihmiset takajaloilleen, mutta konsulttiyhtiö Accenture kertoo arvion olevan kumulatiivinen luku kymmenen vuoden ajalle. Muodostuuko lopullinen hinta tuolle tasolle, selviää vasta 2030-luvun loppupuolella, sillä uusi järjestelmä on määrä ottaa käyttöön vuoden 2017 alussa. Siihen saakka pelataan nykyisillä vehkeillä: Fimnetissä edunvalvonta-alueen keskustelussa sähköisistä saira u skertomuksista ruoditaan nyt Effican tuoreimman päivityksen vaikutuksia. Sisältää vinkkejä ohjelman käyttöön!

Yhtä kaikki, potilastietojärjestelmäkeskustelu käy niin kuumana, että puurot ja vellit menevät helposti sekaisin ‧- milloin puhutaan sähköisestä reseptistä tai aluejärjestelmistä ja milloin Husin ja pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteishankinnasta. STM oikoo asiaa osaltaan tiedottamalla otsikolla Terveydenhuollon tietojärjestelmistä liikkeellä väärää tietoa. Viestin ytimessä on se, että KanTa-hanke on kansallinen tiedonvälitys- ja arkistointijärjestelmä, eikä sillä ole mitään tekemistä pääkaupunkiseudun yhteisen potilastietojärjestelmän kanssa. Kunnat hankkivat potilastietojärjestelmät jatkossakin itsenäisesti, mutta huolehtivat, että ne ovat yhteensopivia KanTa-järjestelmän kanssa. Jos oman työnantajan potilastietojärjestelmä tökkii, Kehä kolmosen ulkopuoliseen arkeen Husin ja kumppaneiden mahdollinen hankinta ei tee muutosta.

Lääkäreiden määrä kunnallisvallien ehdokkaina on lähes puolittunut edelliskerrasta. Maria Heliste pohtii Lääkärilehden blogissaan, että näköalapaikan ammatissa vaaliteemoista ei pitäisi olla pulaa. Hän kirjoittaa, että lääkärit käyttävät joka tapauksessa valtaa jokapäiväisessä työssään - ja verovaroja sen ohessa. Miksi lääkäreitä ei siis kiinnosta yksilötasoa laajempi vaikuttaminen? Ehdokaslistat ovat kiinni, mutta kuten Heliste toteaa, vaaleja on odotettavissa tulevaisuudessakin.