Säännöllinen viiden aterian rytmi arkipäivisin suojasi sekä tyttöjä että poikia ylipainolta ja lihavuudelta ja poikia myös vyötärölihavuudelta.

Isän ylipaino ja lihavuus ennen raskausaikaa oli sekä tytöillä että pojilla ylipainon ja lihavuuden vaaratekijöinä lähes samanveroiset kuin äidin raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus. Lisäksi äidin runsas painonnousu alkuraskaudessa lisäsi vaaraa merkittävästi, mutta kuitenkin vähemmän kuin äidin raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus. Näin osoitti väestöpohjaiseen seuranta-aineistoon perustuva Anne Jääskeläisen väitöstutkimus.

Anne Jääskeläinen toteaa, että säännöllinen viiden aterian rytmi arkipäivisin suojasi sekä tyttöjä että poikia ylipainolta ja lihavuudelta ja poikia myös vyötärölihavuudelta. Vertailuluokkana oli ateriarytmi, johon ei kuulunut aamiaista. Tuloksissa huomioitiin useita lapsuusiän taustatekijöitä, mukaan lukien äidin raskausajan terveys ja nuoren muut elintavat.

Jääskeläisen mukaan ateriarytmin yhteys lihomisen vaaraan näkyi myös siten, että säännöllinen ateriointi tasoitti eron painoindeksissä lihomiselle perinnöllisesti enemmän ja vähemmän alttiiden nuorten välillä.

Tutkimus perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortin tutkimusaineistoon, jota on kerätty etenevästi raskausajalta lähtien. Viimeisin tiedonkeruu tehtiin 2001–2002, kun tutkittavat olivat 16-vuotiaita. Tutkittavia oli väitöskirjan osatutkimuksissa 4 664–6 637. Genotyyppiaineistoon kuuluivat FTO- ja MC4R-geenien muunnokset ja kuusi muuta perintötekijää, joista laskettiin pistemäärä lihavuuden perinnölliselle alttiudelle. Nuorten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin tutkimuskäynnillä, tiedot elintavoista kerättiin kyselylomakkein.

Terveystieteiden maisteri Anne Jääskeläisen väitöskirja Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: the role of early-life risk factors, eating patterns and common genetic variants tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 28.9.2013.

Kuva: Panthermedia