VTT ja Itä-Suomen yliopisto tekevät selvityksen lasten ruokaympäristöstä
Itä-Suomen yliopisto kehittää kouluille ja neuvoloille mittariston lasten ylipainolle altistavien ravitsemustekijöiden tunnistamiseksi.
VTT ja Itä-Suomen yliopisto käynnistivät osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa Terra-hankkeen, jossa selvitetään lasten ruokaympäristön terveystaloudellisia vaikutuksia, kehitetään ratkaisuja lasten ravitsemuksen seuraamiseksi ja etsitään tehokkaita keinoja parantaa lasten ruokaympäristöä. VTT:n johtama ja Itä-Suomen yliopiston kanssa toteuttama hanke päättyy maaliskuussa 2020, ja sen tulokset julkistetaan ensi keväänä.
VTT kartoittaa hankkeessa vaikutusvaltaiset toimijat ja laatii politiikkatoimijoille toimenpide-ehdotuksia lasten ruokaympäristön kehittämiseksi. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi koulu- ja päivähoitoruokailuun, opetussuunnitelmiin, mainontaan tai tuotteiden esillepanokäytäntöihin.
Itä-Suomen yliopisto kehittää hankkeessa kouluille ja neuvoloille mittariston lasten ylipainolle altistavien ravitsemustekijöiden tunnistamiseksi. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto selvittää, millaisia taloudellisia vaikutuksia lapsuudessa alkavan ylipainon kehityksellä on pitkällä tähtäimellä ja miten erilaisilla politiikkatoimilla voitaisiin parantaa lasten ruokaympäristöä ja ehkäistä ylipainoa.
Hankkeen ohjausryhmässä on mukana maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoita. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Yli 20 prosenttia alakoulun päättävistä lapsista ylipainoisia
Lasten ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Ylipainon ja lihavuuden ehkäisy ja hoito tulisi aloittaa mielellään jo raskausaikana ja viimeistään varhaislapsuudessa.
Leikki-ikäisistä ja koulunkäynnin aloittaneista lapsista 10–20 prosenttia ja alakoulun päättävistä lapsista jo selvästi yli 20 prosenttia on ylipainoisia. Ylipainoiset lapset ovat usein ylipainoisia myös nuoruus- ja aikuisiässä.
Kodin, päivähoitopaikan ja koulun lisäksi lasten ruokaympäristöä määrittävät myös esimerkiksi kaupan elintarviketarjonta, mainonta ja yleinen asenneilmapiiri.
Kuva: Pixmac
