Lyhytkestoinen potilasmäärien kasvu ei ole Kuntaliiton mukaan peruste maksaa yksityisille terveydenhuollon palveluntarjoajille sovittua korkeampia palkkioita. Esimerkiksi vuokralääkäriyritysten reservissä olevien lääkäreiden sairastuminen kuuluu myös yrittäjäriskiin, josta kuntien ei ole syytä maksaa ylimääräistä, toteaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Merikallio.

Turun Sanomat kirjoitti lauantaina 12. syyskuuta Attendo MedOnen asiakaskunnilleen lähettämästä kirjeestä, jossa se vaati lisäkorvauksia H1N1-epidemian mahdollisesti aiheuttaman lisätyön perusteella. Esimerkiksi Turun kuukausimaksuun olisi tullut 1,8 prosentin korotus. Attendo MedOne veti vaatimuksensa pian takaisin mediajulkisuuden siivittämänä.

Korotettu laskutus olisi tullut voimaan muussa tapauksessa tänään tiistaina, Merikallio sanoo.

Kuntaliitto on lähettänyt kunnille kirjeen, jossa niitä kehotetaan tarkastamaan sopimukset huolellisesti, jos yksityinen terveydenhuollon palveluntuottaja ilmoittaa nostavansa hintojaan.

- Lääkäripalveluja tuottavat yritykset ovat tehneet hyvää työtä ja hyvää tulosta. Pullasta ei voi kuoria kuitenkaan vain rusinoita, vaan yritystoiminnalla on aina riskinsä. Jos on sovittu, että palveluntuottaja toimittaa lääkärit, sen on toimittava sopimuksen mukaisesti, Merikallio sanoo.

Asia on toinen, jos potilasmäärät kasvavat huomattavasti ja pitkäaikaisesti. Merikallion mukaan kunnan ja palveluntarjoajien välisissä sopimuksissa on yleensä pykälä, jossa ilmaistaan prosentteina miten paljon potilastyö voi lisääntyä sovitun laskutuksen muuttumatta.

- Jos tulee suoritepiikki, joka kestää kuukauden eikä vain viikkoa, niin sitten kunnan ja palveluntuottajan yhdyshenkilöiden täytyy neuvotella. Ei se voi mennä niin, että ikään kuin ylhäältä ilmoitetaan, että hinta nousee nyt, Merikallio sanoo.

Merikallion mukaan neuvotteluissa tulisi käsitellä ainakin lisääntyneiden potilassuoritteiden syy, muuttuneen tilanteen kesto ja se, onko kyseessä ylivoimainen olosuhde, josta kumpikaan osapuoli ei ole vastuussa. Vasta sitten on hinnan vuoro.

Merikallion mukaan kunnat ovat petranneet lääkäripalveluja tuottavien yritysten kanssa tekemiään sopimuksia viime vuosien aikana. Nykyään sopimuksissa osataan vaatia muun muassa sanktioita siitä, jos odotusajat venyvät liikaa.

Jos palveluntuottaja ei voi toimittaa sovittua lääkärityövoimaa, se voi joutua itse korvausvelvolliseksi.

- Jos syy sopimusrikkomukseen on ylivoimainen este, korvausvelvollisuutta ei välttämättä synny. Ylivoimainen este pitää pystyä näyttämään toteen tällaisessa tilanteessa. Henkilökunnan saatavuus ei pääsääntöisesti ole tällainen este, sanoo Kuntaliiton lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff.