Monille liikunta on laihduttamisen ja painonhallinnan väline. Liikunnan ja ruokavalion yhdistäminen on tehokkaampi tapa pitää paino kurissa kuin pelkän dieetin noudattaminen. Suomalaisilla kertyy tyypillisesti rasvaa vyötärön seutuun, mitä pidetään esim. diabeteksen ja sydäntautien selvänä riskitekijänä ja merkittävänä terveydellisenä ja taloudellisena ongelmana.

Terveysliikunnan suositeltava määrä on vähintään puoli tuntia päivässä kohtalaisesti rasittavaa liikuntaa. Tämän lisäksi tarvitaan kaksi kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua – ja mittanauha, jolla mitata vyötärönympärys.

– Vyötärönympäryksen mitta naisilla 88 cm ja miehillä 102 cm on helppo ja edullinen tapa todeta vyötärölihavuus. Liikunta vähentää nimenomaan vatsan seudun rasvaa, ja tutkimuksissa on todettu, että paljon liikuntaa harrastaneiden vyötärön ympärys on pienentynyt eniten, totesi Liikuntalääketieteen päivillä puhunut professori Rainer Rauramaa Kuopion liikuntalääketieteellisestä tutkimuslaitoksesta.

– Vyötärölihavuus on riskitekijä myös niille henkilöille, joilla muut mitattavat suureet kuten painoindeksi ja veren rasva-arvot ovat kohdallaan, lisäsi Rauramaa.

Kokonaiskuolleisuuden vähentämiseen riittää suhteellisen pieni, jo 800–1 600 Kcal:n viikoittainen liikkumiseen käytetty energiamäärä. Yksittäisten sairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, riskitekijöiden vähentämisestä on liikunnalla selkeä epidemiologinen näyttö jo 50 vuoden ajalta. Niinikään paksusuolisyövän riski pienenee 30–40 % liikunnan ansiosta, samoin rinta-, eturauhas- ja keuhkosyövän riskit ovat noin 20–30 % pienemmät.

– Sukupuolten välisiä eroja emme kuitenkaan vielä tunne riittävästi, ja varsinkin naisten kohdalla liikunnan vaikutusmekanismeista, annos-vastesuhteesta ja liikuntakäyttäytymisestä tarvitaan vielä paljon lisää tietoa kontrolloiduilla, satunnaistetuilla liikuntainterventiotutkimuksilla, sanoi professori Rauramaa.

MAIRA PALOSUO