Terveyskeskuksista arvioidaan häviävän kuntaliitosten takia lähivuosina satakunta johtavan lääkärin virkaa. Samalla terveyskeskuksesta lähtee myös johtavalle lääkärille keskitettyä valtaa.

- Terveyskeskuksia on nyt vajaat 240 ja Paras-hankkeen jälkeen niitä on tarkoitus olla 130-140. Johtavien lääkärien määrä saattaa vähentyä jopa 110:llä, laskee Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö

Mikko Kangas

Muutoksen vaikutuksia on hänen mukaansa vielä vaikea arvioida. Kangas kuitenkin uumoilee lääkärivajeen voivan kasvaa entisestään niissä terveyskeskuksissa, jotka menettävät johtavan lääkärin esimerkiksi kuntaliitoksissa:

- Kokemus on osoittanut, että sellaisissa terveyskeskuksissa riittää lääkäreitä, joissa on aktiivinen ja joukkonsa puolesta taisteleva johtava lääkäri, hän sanoo.

Johtavien lääkärien itsensä toimenkuviin näiden virkojen muuttuminen toisiksi tietää joka tapauksessa suuria muutoksia.

Ensin lähti virka ja sitten viranhaltija

Sotkamon kunnasta hävisi johtavan lääkärin virka, kun Kainuun maakunta-kuntayhtymä perustettiin. Melko pian sen jälkeen kunnasta lähti myös viran entinen haltija erikoislääkäri Marko Karppinen, josta organisaatiouudistuksessa oli tullut vastaava lääkäri.

- Työt eivät olleet enää johtavan lääkärin töitä, Karppinen perustelee irtisanoutumistaan.

- Päätäntävalta hävisi. Koin, ettei minulla ollut enää johtavan lääkärin vaikutusmahdollisuuksia talouteen eikä myöskään käytännön toimintaan. Ne määrättiin muualta sen jälkeen, kun maakunta-kuntayhtymä perustettiin.

Resurssit oli tiukasti sidottu ja päätökset tehtiin laajemmassa piirissä. Vaikka vastaavan lääkärin tehtävänä oli uudessakin organisaatiossa valvoa budjettia, ei sillä Karppisen mukaan ollut käytännössä mitään merkitystä, koska yksiköllä ei ollut enää talousvaltaa ja budjetit alkoivat pikemminkin pienentyä.

- Vastaavan lääkärin tehtäväksi jäi lähinnä valitusten käsittely, Karppinen toteaa.

Aikaisemmin hyvin toimineesta Sotkamon terveyskeskuksesta tuli menettäjä myös virkajärjestelyissä. Itsenäisessä terveyskeskuksessa lääkärinvirkoja oli ollut kaikkiaan kahdeksan. Organisaatiouudistuksessa niitä kuitenkin sijoitettiin uudelleen eikä perustyöhön enää riittänyt väkeä entiseen tapaan.

Valtuuksien kapeneminen vaikutti myös mahdollisuuksiin rekrytoida uusia lääkäreitä:

- Rekrytointi loppui, koska minulla ei ollut enää minkäänlaisia mahdollisuuksia neuvotella palkasta, Karppinen sanoo.

Johtajat puuttuvat kahdelta portaalta

- Meiltä puuttuu nyt kaksi porrasta lääkärijohtajia, sanoo Kainuun maakunta-kuntayhtymän lääkärien luottamusmies, erikoislääkäri

Olli Vesala

Kainuussa avoinna on sekä koko maakunnan terveyskeskusylilääkärin virka että kolmen terveyskeskusalueen lääkärijohtajan virat apulaisylilääkärin nimikkeellä. Kainuun neljästä terveyskeskusalueesta on täytetty vain Kajaanin alueen apulaisylilääkärin virka.

Selvimmin Vesalan mukaan näkyy se, ettei koko maakunnan terveyskeskustoiminnasta vastaavan lääkärin virassa ole ollut puoleentoista vuoteen päätoimista hoitajaa.

- Ei ole ketään, joka päätoimisesti yrittäisi hankkia tänne lääkäreitä ja hoitaisi johtavan lääkärin tehtävään kuuluvaa hallintoa. Nyt tehtävää hoitaa oman toimensa ohella terveysjohtaja, joka on täysin työllistetty jo muilla tehtävillä, Vesala sanoo.

Täyttämättä ovat myös Kuhmon, Sotkamon ja Ylä-Kainuun alueiden apulaisylilääkärien virat.

- Meillä ei nyt ole lääkärijohtajaa tarpeeksi lähellä rivilääkäreitä. Esimieslääkärin toivottaisiin saavan toimintoja sillä tavalla kuntoon, että tänne saataisiin houkutelluksi töihin uusiakin lääkäreitä ja että nykyiset terveyskeskuslääkärit pysyisivät täällä. Nyt on kuin yritettäisiin värvätä matruuseja laivaan, jossa ei ole kapteenia, Vesala toteaa.

Valta kapeni myös Oivassa

Johtavat lääkärit katosivat kunnista myös Hollolan seudulla, missä liikelaitos Oiva hoitaa viiden kunnan peruspalvelut. Kunnilla on nyt yksi yhteinen vastaanottopalvelujen johtava lääkäri ja yhteensä kaksi ylilääkäriä.

Ylilääkärillä on selvästi vähemmän valtaa terveydenhuollossa kuin aikaisemmin kuntien johtavilla lääkäreillä.

- Ylilääkärin hallinnassa ei ole enää koko kansanterveystyö, vaan ainoastaan lääkärien vastaanottotoiminta, sanoo Asikkalan ja Padasjoen terveyskeskuksen ylilääkäri

Petri Villa

- Koska Oiva tuottaa vain peruspalveluja, erikoissairaanhoidon maksut menevät nyt suoraan kuntaan. Samoin laboratorio- ja röntgenpalvelut ostetaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä eikä meillä ole niihin enää mitään sanomista, hän kuvaa.

Terveyskeskuksen vuodeosastot ovat nyt Oivan sairaalapalvelujen johtajan vastuulla.

- Lisäksi ennaltaehkäisevä työ, kuten neuvolat ja kouluterveydenhuolto, on eriytetty omaksi vastuualueekseen, ja nekin ovat poissa ylilääkärin vastuualueelta.

- Oivassa noudatetaan tilaaja-tuottajamallia, ja päätöksenteossa on siksi jäänyt vähemmälle yhden kunnan sisäinen poliittinen koukerointi. Toisaalta päätöksenteko on kauempana ja monimutkaisempaa kuin aikaisemmin. Omille kuntalaisille on nyt vaikeampaa järjestää esimerkiksi mitään erityispalveluja, koska palvelujen on oltava tasavertaiset koko Oivan alueella, Petri Villa sanoo.

Plussaksi hän laskee byrokratian vähenemisen peruskunnan suuntaan: ylilääkärin ei enää tarvitse olla esittelijänä kunnan perusturvalautakunnassa eikä käydä puhumassa kunnanvaltuustossa.

Omien vaikutusmahdollisuuksien väheneminen näkyy selvästi myös talousarvion laadinnassa, kun neuvottelut ja päätöksenteko ovat etääntyneet suurempaan yhteiseen organisaatioon. Toisaalta isosta ryhmästä saa selkänojaa.

- Kaiken kaikkiaan tällainen isompi organisaatio on aina kankeampi ja siihen syntyy "väliportaan hallintoja" ja yliorganisoitumista, Villa sanoo.

Kuntaliitoksissa tai muuten suurempia organisaatioita rakennettaessa on hänen mielestään hyvin tärkeää, että henkilösuhteet toimivat.

- Tarvitaan tiivistä kanssakäymistä sekä isomman organisaation johtavan lääkärin kanssa että kollegojen kanssa terveyskeskuksissa.