Mount Sinain lääketieteellinen tiedekunta New Yorkissa hyväksyy sisään vuosittain 35 opiskelijaa, jotka ovat opiskelleet humanistisia aineita tai yhteiskuntatieteitä lääketieteelliseen tiedekuntaan vaadittavan perinteisen opinto-ohjelman sijaan. He ovat menestyneet opinnoissaan yhtä hyvin kuin luonnontieteellisen peruskoulutuksen saaneet opiskelijat.

Jos aikoo pyrkiä opiskelemaan lääketiedettä, pitää osasta mm. kemiaa, fysiikkaa ja läpäistä pääsykokeet, Yhdysvalloissa ns. MCAT-testi.

Mount Sinain lääketieteellinen tiedekunta New Yorkissa hyväksyy sisään vuosittain 35 opiskelijaa, jotka ovat opiskelleet humanistisia aineita tai yhteiskuntatieteitä lääketieteelliseen tiedekuntaan vaadittavan perinteisen opinto-ohjelman sijaan. Vaatimuksena on lisäksi se, että opiskelijoiden arvosanat pysyvät keskimäärin 3,5 pisteessä. Asiasta kertoi New York Times.

Academic Medicine –lehti tutki yli 80:tä Humanities and Medicine –ohjelmassa opiskellutta henkilöä ja vertasi heitä noin 600:aan luonnontieteitä ennen lääketieteelliseen tiedekuntaan tuloaan opiskelleeseen opiskelijaan. Molemmat ryhmät selviytyivät myöhemmin lääketieteellisistä opinnoista yhtä hyvin.

– Tämä ei yllättänyt mitenkään. Tiedetään, että fysiikan, kemian ja biologian tiedot sekä matematiikan yliarvostaminen ovat vain yksi tapa valita opiskelijoita lääketieteelliseen tiedekuntaan. Tunnen lukuisia erinomaisia lääkäreitä, joilla ei ole vähäisintäkään ymmärrystä fysiikasta tai kemiasta. Tunnen myös lääkäreitä, jotka hallitsevat asioiden biologisen nykytiedon geenisekvensseineen, mutta ovat aivan avuttomia auttamaan potilaita heidän psykososiaalisessa kaaoksessaan, sanoo yleislääketieteen professori Kari Mattila Tampereen yliopistosta.

Hän toteaa, että jos henkilö ei ole ollut kiinnostunut luonnontieteistä tai matematiikasta jossain elämänsä vaiheessa, asian voi korvata tarpeellisessa määrin myöhemmin.

– Mikäli on koulussa opiskellut lyhyen matematiikan, se ei tarkoita matemaattisesti tyhmää ihmistä. Lääkäri menestyy sopivalla määrällä fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa, jotka hän ottaa hallintaansa, kun siihen on tarvis.

Psykiatriksi, gynekologiksi ja lastenlääkäriksi

Academic Medicine -lehden tutkimus huomasi, että humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä peruskoulutuksella lääketieteelliseen päässeistä tuli myöhemmin usein psykiatreja tai he suuntautuivat gynekologiaan, obstetriikkaan ja pediatriaan.

Yhdysvalloissa on keskusteltu kauan siitä, valmentavatko lääketieteellisen tiedekunnan vaatimat pre-med-kurssit ja pääsykokeet lääkärin ammattiin. Pohdintoja on herättänyt mm. se, tuleeko nämä vaatimukset läpäisseistä myöhemmin lääkäreitä, jotka hallitsevat kemian, mutta joilta puuttuvat sosiaaliset taidot.

Mattilan mukaan humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä taustalla tulee yhtä hyviä lääkäreitä kuin muistakin tutkinnon suorittaneista.

– Fiksuista ihmisistä tulee fiksuja lääkäreitä, joita edes lääkärikoulutus ei pysty pilaamaan. Kokemukseni mukaan heidän laaja-alainen pohjakoulutuksensa rikastuttaa koulutuksen aikana muidenkin oppimista ja kasvamista lääkäriksi.

Mattila huomauttaa, että kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa pyritään siihen, että humanistiset ja yhteiskunnalliset asiat tulisivat osaksi koulutusohjelmia.

– Kokeiluja ja kokemuksia on runsaasti. Ehkä pitäisikin kysyä, onko luonnontieteillä liian suuri painoarvo lääkärikoulutuksessa ja jos on, niin miksi?

Kari Mattilan mielestä tiedon siirrosta tulisi siirtyä taitojen ja ymmärryksen siirtoon.

– Siihen tarvitaan menetelmiä, jotka aiempia paremmin istuvat nykyajan nuorten oppimiskulttuuriin. Humanistiset oppiaineet ja yhteiskuntatieteet auttavat ymmärtämään ja suhteuttamaan asioita.

Ulla Toikkanen
Kuva: Pixmac