Dioksiiniyhdisteille altistumisella on yhteys piilokiveksisyysriskiin, väitöstutkimus osoittaa.

Synnynnäinen laskeutumaton kives on merkittävä ja varhaisin kivessyöpäriskiä ja huonoa siemennesteen laatua ennustava merkki.

LL Jaakko Koskenniemen väitöskirjaan sisältyvässä suomalaisessa seurantatutkimuksessa tutkittiin murrosiän kehitystä pojilla, joilla oli aiemmin todettu synnynnäinen piilokives. Tutkimus osoitti, että synnynnäinen piilokives kasvaa selvästi verrokkien kiveksiä vähemmän murrosiän aikana.

Koskenniemi osoitti väitöstutkimuksessaan dioksiinien olevan yhteydessä synnynnäisen piilokiveksisyyden riskiin.

Kives saattaa jäädä osin laskeutumatta kiveksen kehityshäiriön ja vähentyneen sikiökautisen miessukupuolihormonivaikutuksen takia. Tämä puolestaan saattaa johtua perintötekijöiden lisäksi altistumisesta ympäristön hormonaalisille haitta-aineille, kuten dioksiiniyhdisteille. Myös altistuminen polybromatuille difenyylieettereille (PBDE) saattaa lisätä piilokiveksisyyden riskiä.

Dioksiiniyhdisteitä syntyy esimerkiksi teollisuuden päästöjen kautta, toisinaan epäpuhtauksina kemikaalien valmistuksessa sekä epätäydellisessä palamisessa. Dioksiinit ja polyklooratut bifenyylit (PCB) ovat rikastuneet ravintoketjuun. PBDE-yhdisteitä päätyy elimistöön paitsi ravinnon myös esimerkiksi kodin huonepölyn ja sisäilman kautta, sillä niitä on lisätty estämään muun muassa sähkölaitteiden, huonekalujen ja vaatteiden syttymistä.

PCB-yhdisteiden käyttöä ja dioksiinipäästöjä on pyritty rajoittamaan 1970-luvulta alkaen. Niiden pitoisuudet ihmisissä ovatkin selvästi pienentyneet. Myös PBDE- yhdisteiden käyttö on vähentynyt. Euroopan unioni kielsi tänä vuonna viimeisenkin PBDE-yhdisteen käytön lähes kokonaan.

Dioksiiniyhdisteet ovat kuitenkin hyvin rasvaliukoisia. Siksi niiden pitoisuus elimistössä puoliintuu vasta noin 5–10 vuodessa.

LL Jaakko Koskenniemen väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 2.2.2018.

kuva: Fotolia