Aerosolivälitteinen SARS-CoV-2-tartunta – aliarvioitu vaara

Koronatartunnan tiedetään levinneen ihmisten kokoontumisissa, vaikkei kenelläkään ole ollut oireita, kuten yskää. Aerosolivälitteinen tartuntavaara syntyy lähekkäin puhuessakin – tai kirkkokuoron harjoituksissa.

Jos tartunnan saanut henkilö yskäisee tai aivastaa ilman suojausta, hengitysteistä lähtevät virusta sisältävät pisarat voivat tartuttaa lähietäisyydellä olevan henkilön. Silloin pisarat voivat kulkeutua suoraan altistuvan henkilön suun, nenän tai silmien limakalvoille.

Toisaalta aerosolivälitteinen tartunta tapahtuu jo pelkän hengityksen tai puheen välityksellä, kun hengitysteistä erittyy jatkuvasti erittäin pieniä aerosolihiukkasia. Ne leijuvat ilmassa useita tunteja ja saattavat altistaa tartunnalle myös paljon etäämmällä samassa tilassa olevia henkilöitä.

Niinpä oireinen henkilö tartuttaa ympäristöään sekä pisara- että aerosolivälitteisesti, kun taas oireeton henkilö aerosolivälitteisesti.

SARS-CoV-2-tartunnan aiheuttaman pandemian nopean leviämisen ymmärtämiseksi tulee huomioida erityisesti viruksen ilmateitse tapahtuva leviäminen, joka voi tapahtua pisaroiden ja aerosolihiukkasten välityksellä (1,2).

Aerosolia leviää puhuessakin

Monitieteinen suomalainen tutkijaryhmä on selvittänyt tietokonesimulaatioiden avulla 25.3.2020 lähtien SARS-CoV-2-viruksia sisältävän aerosolin leviämistä yskimisen ja puhumisen yhteydessä. Tutkijaryhmän johtaja, apulaisprofessori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta korosti 28. maaliskuuta MTV-uutisten haastattelussa sitä, että puhuminenkin synnyttää aerosolia. Niinpä puheen yhteydessä syntyvä viruksia sisältävä aerosoli selittäisi osaltaan taudin massiivista leviämistä (3,4).

Huolestuttavinta on se, että SARS-CoV-2-infektoitunut mutta vielä oireeton henkilö voi toimia aerosolivälitteisen virustartunnan lähteenä. Näillä uusilla tiedoilla on suuri käytännön merkitys suojautumistoimenpiteiden kannalta (5,6).

Käytännön kokemuksesta tiedämme, että sisätiloissa tai ulkona pidetyissä kokouksissa tai suurissa yleisötapahtumissa, joissa niin monet ovat saaneet tartunnan, ei ole esiintynyt laajamittaista yskimistä ja aivastelua, ainakaan päin toisten kasvoja. Sen sijaan pitkään kestävä lähekkäin istuminen tai seisominen sekä keskustelut kuuluvat asiaan. Sama koskee myös sairaaloita ja hoivakoteja. Lääkärit ja hoitajat ja usein vierailijatkin osaavat suojata muita ja itseään pisaratartunnalta, mutta silti lopputulos on saattanut olla fataali. Tietämättömyys oireettoman henkilön mahdollisesti aiheuttamasta aerosolitartunnan vaarasta voi osaltaan selittää näitä onnettomia tapahtumia (4).

Pidä etäisyyttä

Tuore esimerkki aerosolivälitteisestä joukkotartunnasta on 60 kirkkokuorolaisen harjoitustilaisuus Yhdysvaltojen Mount Vernonissa maaliskuun alussa, jolloin alueella ei vielä ollut tiedossa yhtään SARS-CoV-2-tartuntaa. Keski-iältään 67-vuotiaat kuorolaiset tunsivat itsensä terveiksi, mutta noudattivat tunnollisesti kaikkia suojautumisohjeita 2,5 tunnin harjoituksen aikana. Kolmen viikon kuluessa 45 kuoron jäsentä sairastui ja kaikki 28 testattua olivat koronaviruspositiivisia. Kolme joutui sairaalaan ja kaksi heistä kuoli (7).

Viruspitoisia aerosolihiukkasia erittävän henkilön jokainen uloshengitys kantaa mukanaan uusia hiukkasia ympäröivään ilmaan. Niiden pitoisuus pienenee, mitä kauemmaksi edetään (8). Turvallisinta on siis silloin, kun etäisyys on mahdollisimman suuri ja yhdessäoloaika mahdollisimman lyhyt. Eräs keskeinen tutkimusaihe onkin selvittää, kuinka paljon ilmateitse leviäviä viruksia tarvitaan aiheuttamaan kliinisesti merkittävä tartuntavaara.

Tuoreet uutiset kertovat, että ilmassa leijuvien virusten havaitseminen ja mittaaminen on pian mahdollista (9). Ennen sitä ohjeistukseksi riittäköön esimerkki kirkkokuoron harjoituksen aiheuttamasta vaarasta ja sen ohella meille kaikille tuttu ohje: pidä etäisyyttä – myös oireettomiin.

Ilmastoidut tilat ovat turvallisempia, varsinkin jos ilmastointilaitteissa on virussuodattimet, jolloin suodatettu ilmavirta ei tuo viruspitoisia aerosolihiukkasia takaisin samaan tilaan tai levitä niitä muihin tiloihin (10). Suodattamattoman ilmastoinnin aiheuttamasta tartuntavaarasta sisätiloissa onkin tuoreeltaan raportoitu (11).

Turvallisin paikka on epäilemättä ulkotila, vaikka sielläkin tietty varovaisuus on paikallaan. Belgialais-hollantilaisen työryhmän tuottamat animaatiot visualisoivat kävelevän ja juoksevan henkilön taakseen jättämän pisara-aerosoli-ilmavanan (12). Niinpä turvallinen etäisyys on valttia ulkonakin. Toisaalta ainakin tuulisella säällä viruspitoiset aerosolihiukkaset häipyvät nopeasti tuulen mukana.

Vaikeneminen on kultaa…

Edellä mainitut, osin julkaisemattomat tutkimukset antavat uusia eväitä keskusteluun turvaväleistä, kasvosuojainten käytöstä ja ihmisten välisestä kanssakäymisestä, kun etsitään keinoja pandemian hillitsemiseen ja rajoitusten hallittuun purkamiseen.

Sisätiloissa puheen muodostaman aerosolin aiheuttamaan tartuntariskiin voidaan vaikuttaa kunnioittamalla perinteistä suomalaista tapakulttuuria: vaikeneminen on kultaa, puhuminen hopeaa. Sillä ei ole koskaan ollut näin suurta ja erityistä merkitystä kuin juuri nyt.