Lehti 8: Näkökulma 8/2021 vsk 76 s. 478 - 479

Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Joona Räsänen
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP
Kansikuva
Adobe/AOP

Kaksos- ja moniraskaudet lisääntyivät keinohedelmöitysten yleistymisten myötä meillä (1) ja muualla (2). Monet osakeskeytykset tehdään terveydellisin perustein, mutta jos vanhemmat eivät halua tai voi kasvattaa kahta lasta, raskauden osakeskeytys on vaihtoehto. Tämä voi olla eettisesti vaikeaa vanhemmille sekä lääkäreille, sillä se tuntuu olevan huono vaihtoehto vielä huonompien joukossa (3).

Jos sikiöt kaksosraskaudessa ovat terveitä ja odottava äiti haluaa vain yhden lapsen, voidaan esittää kolme eettisyyteen liittyvää väitettä.

Ensimmäisen mukaan abortti on moraalisesti sallittu. Nainen ei tee väärin, jos molemmat sikiöt abortoidaan, sillä hänellä on oikeus päättää, mitä hänen keholleen tapahtuu.

Yhdysvaltalainen moraalifilosofi Judith Thomson perusteli abortin oikeutusta seuraavasti (käännös kirjoittajan):

Heräät sairaalan vuoteesta kytkettynä kuuluisaan viulistiin, jonka munuaiset eivät toimi. Lääkäreiden mukaan vain sinun kehosi pystyy pitämään viulistin hengissä ja teidän verenkiertonne on yhdistetty. Jos viulisti irrotetaan sinusta, hän kuolee. Mutta yhdeksän kuukauden kuluttua viulisti on saanut riittävästi elinvoimaa sinusta, jolloin hänet voidaan turvallisesti irrottaa (4).

Thomsonin tulkinnan, joka nähdäkseni on oikeansuuntainen, mukaan viulistilla on oikeus elämään, mutta hänellä ei ole oikeutta käyttää sinun kehoasi elämänsä ylläpitoon. Olisi hyväntahtoista auttaa viulistia, mutta moraalista velvollisuutta siihen ei ole. Jos esimerkin viulistista rinnastaa aborttiin, myöskään abortti ei ole moraalisesti väärin.

Entä jos viulisteja on kaksi?

Toisen väitteen mukaan on väärin abortoida vain toinen sikiö.

Väite kuulostaa uskottavalta, ainakin jos kaksosraskaus ei ole merkittävästi haitallisempaa tai vaarallisempaa kuin yhden sikiön kantaminen. Kaksosraskaudet ovat kyllä sikiölle ja naiselle tavallista raskautta riskialttiimpia (5), mutta joidenkin tutkimusten mukaan osakeskeytys ei juuri vähennä raskauden vakavia riskejä (6,7,8). Näin on mahdollisesti siksi, että kohdun operoiminen raskauden aikana on itsessään aina riski.

Jos siis kutakuinkin samalla terveydellisellä riskillä ja haitalla on mahdollista synnyttää molemmat lapset, toisen abortoiminen vaikuttaa moraalisesti arveluttavalta. Tämän havainnollistamiseksi muokkaamme ajatuskoetta munuaisvaivaisesta viulistista seuraavasti.

Kuvittele, että saat tietää olevasi kytketty viulistiin kuten edellisessä esimerkissä. Kuvittele myös, että pitkän harkinnan jälkeen päätät auttaa häntä. Annat siis hyvää hyvyyttäsi viulistin käyttää kehoasi yhdeksän kuukautta ja pelastat hänen henkensä.

Kuvittele nyt, että saatkin tietää olevasi kytkettynä kahteen munuaisvaivaiseen viulistiin ja toimillasi voit pelastaa molemmat. Vaikka sinulla ei ole velvollisuutta pelastaa kumpaakaan, jos olet päättänyt antaa kehosi yhden viulistin pelastamiseksi, lienee velvollisuutesi pelastaa toinenkin.

Jos Thomsonin ajatuskoe osoitti abortin moraalisesti oikeutetuksi, ajatuskoe kahdesta viulistista johtaa seuraavaan päätelmään: päättäessäsi pelastaa yhden sikiön sisälläsi – eikä siitä aiheudu sinulle merkittävää haittaa – sinun tulee pelastaa molemmat sikiöt. Osakeskeytys kaksosraskaudessa, silloin kun kenenkään henki ei ole vaarassa, näyttäisi siis olevan väärin.

Yhdestä periaatteesta pakko luopua

Kolmas mahdollinen väite on jopa itsestään selvä (9): jos valitaan moraalisesti sallitun ja kielletyn (tai eettisesti arveluttavan) teon väliltä, tulee valita sallittu.

Lue myös

Jos siis molempien sikiöiden abortoiminen on moraalisesti sallittua ja yhden sikiön abortoiminen moraalisesti arveluttavaa, tulisi abortoida molemmat sikiöt. Mutta pohdinnan eettinen päätelmä – vaatimus kahden sikiön tappamisesta yhden sijaan – näyttää vähintään erikoiselta. Ei mikään hyväksyttävä moraaliteoria vaadi tappamaan kahta ihmishenkeä, jos vaihtoehtona on tappaa yksi.

Jos halutaan välttää tämä lopputulema, täytyy luopua yhdestä seuraavista periaatteista:

1. Molempien sikiöiden abortoiminen on eettisesti sallittua.

2. Vain toisen abortoiminen on eettisesti väärin.

3. On valittava sallittu teko väärän sijaan.

Kaksosraskauden osakeskeytys – etenkään sosiaalisista syistä – ei ole Suomessa yleistä. Ei vähiten siksi, että Suomi on ollut yhden alkion siirroilla tehtävien hedelmöityshoitojen edelläkävijä (10).

Osakeskeytysten määrän lisääntyminen muualla (11) antaa kuitenkin tilaisuuden bioetiikan perustutkimukseen Suomessakin ja houkuttaa pohtimaan laajempien normatiivisen etiikan periaatteiden (12) soveltumista käytännön lääkintäetiikan kysymyksiin.


Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia


Kirjallisuutta
1
Tiitinen A, Hovatta O, Kujansuu E, Gissler M, Koskimies A. Hedelmöityshoidot Suomessa. Duodecim 1998;14(21):2219.
2
Evans MI, Ciorica D, Britt DW ym. Update on selective reduction. Prenat Diagn 2005;25(9):807–13.
3
Räsänen J. Twin pregnancy, fetal reduction and the ’all or nothing problem’. J Med Ethics forthcoming. doi: 10.1136/ medethics-2020-106938.
4
Thomson JJ. A defense of abortion. Philos Public Aff 1971;1:47–66.
5
Purho J, Nuutila M, Heikinheimo O. Kaksosraskaudet. Duodecim 2008;124(10):1111–9.
6
Evans MI, Fletcher JC, Zador IE ym. Selective first-trimester termination in octuplet and quadruplet pregnancies: clinical and ethical issues. Obstet Gynecol 1988;71(3 pt 1):289–96.
7
Greenberg G, Bardin R, Danieli-Gruber S ym. Pregnancy outcome following fetal reduction from dichorionic twins to singleton gestation. BMC Pregnancy Childbirth 2020;20(1):389.
8
Gupta S, Fox NS, Feinberg J ym. Outcomes in twin pregnancies reduced to singleton pregnancies compared with ongoing twin pregnancies. Am J Obstet Gynecol 2015;213(4):580. e1-5.
9
Sobel D. Self-ownership and the conflation problem. In M. Timmons (Ed.), Oxford studies in normative ethics. Oxford: Oxford University Press. 2013;98–122.
10
Vilska S, Martikainen, H. Yhden alkion siirto vähentää raskaus­riskejä. Duodecim 2002;118(5):522-6.
11
Padawer R. The Two-Minus-One pregnancy. New York Times Magazine, 2011 (siteerattu 31.1.2021) https://www. nytimes. com/ 2011/ 08/ 14/ magazine/ the- two- minus- onepregnancy. html
12
Horton J. The all or nothing problem. J Philos 2017;114(2):94–104.
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030