1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päivitys on tarpeen
Näkö­kulma 36/2020 vsk 75 s. 1754 - 1755

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päivitys on tarpeen

Nuorten perustason mielenterveystyö pitää rakentaa osaksi ­koulu- ja opiskeluterveydenhuollon arkea.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päivitys on tarpeen Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito on jo pitkään ollut tukehtumassa uusiin lähetteisiin. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja arvioidakseen, että koronan jälkeen mielenterveyden hoitokriisi paisuu entisestään. Jo nyt on nähtävissä, että koronakevään aiheuttama eristäytyneisyys ja säännöllisen päivärytmin puute ovat vaikuttaneet kielteisesti nuorten psyykkiseen hyvinvointiin.

Yksi syy nuorisopsykiatrian kriisiin on puutteellinen perustason hoito. Se ei tule muuttumaan ilman koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnan rohkeaa kehittämistä.

Nuorten mielenterveyspalvelujen kysyntä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on ollut jo vuosia tarjontaa suurempaa. Koronapandemian alettua palveluita vähennettiin entisestään ja paikoin toiminta lopetettiin kokonaan. Terveydenhoitajista ja koululääkäreistä tehtiin tartunnanjäljittäjiä. Samaan aikaan nuorten yksinäisyyden ja ahdistuksen kokemukset lisääntyivät (11 #MPkorona, nettikysely nuorille koronatilanteen vaikutuksista. Nuortenmedia Demi, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi. 2020.).

Laki ja asetus korostavat, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on kyse ennen kaikkea ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta (22 Terveydenhuoltolaki 1326/2010. www.finlex.fi.,33 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. STM:n julkaisuja 2009:20. www.stm.fi/julkaisut). Mutta mitä oikeastaan tarkoittaa ennaltaehkäisevä terveydenhuolto?

Koska aluehallintovirastot seuraavat ennen muuta määräaikaistarkastusten toteutumista, sekundaaripreventio on monin paikoin rajattu ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ulkopuolelle. Niinpä havaitut pulmat pitää lähettää jonnekin muualle hoidettavaksi. Oppilaan näkökulmasta tämä tarkoittaa poislähettämistä ja lääkärin osalta läheteautomaattina toimimista. Erityisesti lievemmissä mielenterveysongelmissa puutteellinen perustason hoito johtaa helposti medikalisaatioon. Oppilaasta tulee jonotuksen jälkeen nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon potilas sen sijaan että hän saisi nopeasti apua tutussa kouluympäristössä.

Toisin kuin kouluterveydenhuoltoon, opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu lakisääteisesti myös opiskelijoiden perustason sairaanhoito, mukaan lukien mielenterveyspalvelut. Tältä osin mahdollisuudet toimia opiskelijoiden mielenterveysongelmien perustason hoitotahona ovat hyvät. Pitkäaikainen toiminnan aliresursointi, lääkärien rekrytointivaikeudet ja sairaanhoidon hajauttaminen opiskeluterveydenhuollosta muualle perusterveydenhuoltoon ovat kuitenkin syöneet näitä edellytyksiä.

Liian yksipuolinen työnkuva

Kokemuksemme mukaan yhtenä syynä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärien rekrytointivaikeuksiin on yksipuolinen terveystarkastuspainotteinen työnkuva. Suomessa on huippukoulutetut terveydenhoitajat, jotka tapaavat jokaisen oppilaan joka vuosi. Näistä loisto-osaajista huolimatta järjestetään lääkärinkin tekemiä terveystarkastuksia määrävälein, tarpeesta riippumatta. Laki ei salli lääkärintarkastuksen tarveharkintaa, joten myöskään sen vaikutuksia ei voida satunnaistetussa asetelmassa tutkia. Tilanne turhauttaa ja laittaa pohtimaan, olisiko toisenlainen lääkärin työn painotus avain rekrytointivaikeuksiin ja mielenterveyspalvelujen perustason hoidon kehittämiseen. Nykyisellään tehtäviin valikoituu monesti kokemattomimpia kollegoja, jotka vaihtuvat tiuhaan. Pätevyysvaatimuksena on vain lääkärin peruskoulutus, joka antaa tunnetusti korkeintaan rajalliset valmiudet niin terveyden edistämiseen kuin nuorten psyykkiseen arviointiin ja hoitoon.

Lue myös

Nuorten perustason mielenterveystyö on rakennettavissa osaksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon arkea. Toimiva järjestelmä edellyttää, että lääkärin työhön saadaan motivoituneet, pitkäaikaiset tekijät. Työnkuvan monipuolistamisen lisäksi lääkärien nuorisopsykiatrista osaamista on vahvistettava systemaattisella täydennyskoulutuksella. Lääkärin roolia monialaisen hoitotiimin johtajana on vahvistettava. Perustason hoitojärjestelmä ei tietenkään synny yksin lääkärin työnkuvan muutoksella. Se edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia, tahtotilaa ja sen myötä työhön kohdennettuja riittäviä resursseja sekä opiskeluhuollon toimijoiden organisoitumista saman katon alle. Varmaa on, että muutoksen sekä inhimillinen että taloudellinen hintalappu olisi nykytoimintaa pienempi.

Olemme siirtymässä koronakeväästä kohti uutta normaalia. Me nuorisolääkärit ehdotamme, että tämän myötä:

– Terveydenhuoltolain 16. pykälää muutetaan niin, että kouluterveydenhuoltoon sisällytetään perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut.

– Muutetaan lainsäädäntöä (erityisesti valtioneuvoston asetusta 6.4.2011/338) koululaisten ja opiskelijoiden terveystarkastusten osalta niin, että terveystarkastusten tutkiminen vertailuasetelmalla ja tarveharkinta tulevat mahdolliseksi.

– Oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaisille järjestetään mielenterveysstrategian mukaisesti systemaattista täydennyskoulutusta painopisteenä mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito.

– Kiinnitetään huomiota viiveettömään tiedonkulkuun eri ammattilaisten välillä, mikä edellyttää oppilas - ja opiskelijahuoltolain muotoilua yksiselitteisemmäksi.

Kirjoittajat
Elina Hermanson
LT, lastentautien erikoislääkäri, nuorisolääkäri
Noora Seilo
LL, nuorisolääkäri
Marjo Kuortti
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääkäri
Eeva-Leena Korpijärvi
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääkäri
Silja Kosola
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti
Suomen Nuorisolääkärit ry
Sidonnaisuudet

Eeva-Leena Korpijärvi, Silja Kosola, Elina Hermanson : Ei sidonnaisuuksia.

Marjo Kuortti: Luentopalkkio (Gedeon Richter, Nordics, Novartis Finland, Stragen Finland ja Tampereen korkeakoulusäätiö)

Noora Seilo: Konsultointi (Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL)

Kirjallisuutta
1
#MPkorona, nettikysely nuorille koronatilanteen vaikutuksista. Nuortenmedia Demi, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi. 2020.
2
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. www.finlex.fi.
3
Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. STM:n julkaisuja 2009:20. www.stm.fi/julkaisut

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Interferonivaste vaikuttaa koronatartunnan vaarallisuuteen

Tulos voi vaikuttaa toipilasplasman käyttöön koronapotilailla.

Tieteessä
Uutta tietoa vagushermostimulaatiosta vaikeahoitoisessa epilepsiassa

Responsiivisen stimulaation käyttöönoton myötä hoitotulokset paranivat.

Ajassa
Terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittämistä tulee selkeyttää

Selvityksessä todetaan, että järjestelmän pohjana olevat arvot tulee määritellä kansallisesti.

Ajassa
Koronarajoitusten vaikutus lääketieteen koulutukseen minimoitava

Rajoitustoimet on varsinkin kliinisessä opetuksessa kohdistettava vain sairastuneisiin ja altistuneiksi todettuihin opiskelijoihin, toteavat Medisiinariliitto, NLY ja Lääkäriliitto kannanotossaan.

Kommentti
Immunologian palomiehet työssään

Laumasuojaa ei synny, mutta COVID-19-pandemian huippu lienee ohitettu. Miksi? pohtii Heikki Peltola.

Tieteessä
TEG arvioi leikkauspotilaiden laskimotukos- ja keuhkoveritulppariskin

TEG:lla voidaan myös havaita erityisen suuressa riskissä olevat potilaat, joilla hyytymistä ehkäisevän lääkityksen annoksen lisäämistä on syytä harkita.