1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miten digimaailma vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Näkö­kulma 40/2017 vsk 72 s. 2230 - 2231

Miten digimaailma vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Digitalisaation vaikutuksista lapsen mielen kehitykseen tiedetään vasta vähän. Miten älylaitteisiin pitäisi suhtautua? Olennaista on kannustaa vanhempia perehtymään digisisältöihin ja elämään lasten kanssa myös digitalisoituvassa maailmassa

Arkipäivän viestintäteknologia on muuttunut selvästi muutaman vuosikymmenen aikana. Digitaalisista yhteydenpito-, tiedonhankinta- ja viihdevälineistä on tullut henkilökohtaisia ja mukana kannettavia. Tietokonepelit ovat nousseet kirjojen ja elokuvien rinnalle tavalliseksi viihdemuodoksi ja lastenohjelmat tulevat entistä useammin internetistä silloin kun perheelle sopii (11 Suoninen A. Lasten mediabarometri 2013. Nuorisotutkimus­seura, Helsinki 2014.).

Digitalisaation vaikutuksista aivoihin on käyty runsaasti keskustelua sekä tieteellisessä yhteisössä että julkisuudessa. Keskustelusta saa hyvän kuvan esimerkiksi BMJ:ssä vuonna 2015 julkaistusta keskustelusta, joissa Vaughan Bell ja kumppanit ensin kritisoivat Susan Greenfieldin populäärikirjaa (22 Greenfield S. Mind change: How digital technologies are leaving their mark on our brains. Random House 2015.) kuvailemalla sitä mm. alarmistiseksi ja epätieteelliseksi (33 Bell V, Bishop DVM, Przybylski AK. The debate over digital technology and young people. BMJ 2015;351:h3064. DOI:10.1136/bmj.h3064) ja Greenfield vastaa kerraten joissain tutkimuksissa todettuja haittoja ja kehottaen varovaisuuteen (44 Greenfield S. Susan Greenfield replies to Vaughan Bell and colleagues. BMJ 2015;h4960. DOI:10.1136/bmj.h4960).

Unenpuute on merkittävä ­digiteknologioiden käytön seuraus.

Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista (55 Loh KK, Kanai R. How has the internet reshaped human cognition? Neuroscientist 2016;22:506–20.DOI:10.1177/ 107385 8415595005). Tehdyt kuvantamistutkimukset ovat osoittautuneet huonosti toistettaviksi (66 Boekel W, Wagenmakers E-J, Belay L ym. A purely confirmatory replication study of structural brain-behavior correlations. Cortex 2015;66:115–33. DOI:10.1016/j.cortex.2014.11.019).

Tiedetään, että ihmiset luottavat nykyään aikaisempaa vähemmän ulkomuistiinsa. Uutta tietoa etsiessään ihmiset ennemmin silmäilevät laajoja aineistoja ja selailevat saatavilla olevaa informaatiota kuin paneutuvat syvällisesti yhteen lähteeseen. "Syvälukutaito" ja nopea mieleenpainaminen onkin keskimäärin heikentynyt. Nämä seikat eivät kuitenkaan välttämättä ole maladaptiivisia: ne sopivat hyvin tiedon etsintään laajoista aineistoista, ja tottuneet "moniajajat" pystyvät esimerkiksi muita paremmin yhdistelemään eri lähteiden tietoja kokonaisuudeksi. Digimedioiden käytön on myös havaittu sekä heikentävän että parantavan keskittymistä – tehtävätyypistä riippuen (55 Loh KK, Kanai R. How has the internet reshaped human cognition? Neuroscientist 2016;22:506–20.DOI:10.1177/ 107385 8415595005).

Varsinaisen ongelmakäytön tai nettiriippuvuuden osalta syy-seurausyhteys muihin mielenterveyden ongelmiin on todennäköisesti molemmansuuntainen (77 Korkeila J. Internetriippuvuus – milloin haitalliseen käyttöön pitää puuttua? Duodecim 2012;128:741–8.). Ongelmakäyttö on kuitenkin käytön yleisyyteen nähden varsin harvinaista (77 Korkeila J. Internetriippuvuus – milloin haitalliseen käyttöön pitää puuttua? Duodecim 2012;128:741–8.) ja tarkasteltaessa kaikkia käyttäjiä internet-aktiivisuus selittää psyykkisestä hyvinvoinnin vaihteluista vain noin prosentin verran (88 Huang C. Internet use and psychological well-being: a meta-analysis. Cyberpsychol Behav Soc Netw 2010;13:241–9.).

Teknologia siis muuttaa tiedonkäsittelyämme, mutta epäselvää on, missä määrin muutos kertoo aivojen kyvystä sopeutua uudenlaiseen ympäristöön ja missä määrin uuden teknologian haitoista. Teknologiasta todennäköisesti hyötyvät muita enemmän ne ihmiset, joiden toimintatavoille sen käyttö on luontevaa, tai joiden haasteita se voi kompensoida. Kärsijöiden joukossa puolestaan korostuvat vastakkaiset ominaisuudet.

Perehdy ja etsi toimiva tasapaino

Lapsiin kohdistuvaa tutkimusta tarkasteltaessa selviää, että teknologian vaikutuksista mieleen tiedetään vielä vähemmän.

Selvää näyttöä on sekä television että uudempien digimedioiden osalta siitä, että pienen lapsen puheen ja tunne-elämän kehitys saattavat viivästyä, jos lapsi on yksinään medialaitteiden äärillä pitkiä aikoja päivittäin. Kouluikäisillä lapsilla syy-yhteys psyykkisiin tai kognitiivisiin haittavaikutuksiin on epäselvempi ja medioiden käytöllä on myös positiivisia vaikutuksia, jos sisältö on oikeanlaista ja elämä muuten terveellistä. Yhteydet keskittymiskykyyn ja mielenterveyden häiriöihin ovat todennäköisesti samanlaisia kuin aikuisilla, ja unenpuute on merkittävä digiteknologioiden käytön seuraus (99 Reid Chassiakos YL, Radesky J, Christakis D ym. Children and adolescents and digital media. Pediatrics 2016. DOI:10.1542/peds.2016-2593).

Julkisessa keskustelussa ja terveysvalistuksessa unohtuu helposti, että nykymaailmassa ei enää voi elää ilman tietokoneita ja muita kommunikaatiolaitteita tekemättä huomattavan suuria uhrauksia tai kärsimättä käytännön hankaluuksia. Jos muihin riskitekijöihin suhtauduttaisiin samanlaisella vakavuudella välittämättä käytännön seikoista ja toiminnan mahdollisesta hyödyistä, kehotettaisiin esimerkiksi kaikkia pikkulapsiperheitä muuttamaan kaupungeista pois astman esiintyvyyden pienentämiseksi (1010 Beasley R, Semprini A, Mitchell EA. Risk factors for asthma: is prevention possible? Lancet 2015;386:1075–85. DOI:10.1016/S0140-6736(15)00156-7).

Lue myös

Jokaisen olisikin kehitettävä toimiva, prososiaalinen, muun elämän tasapainon mahdollistava, omaan persoonallisuuteen sopiva tapa toimia digiteknologian kanssa. Aikuisten tehtävä on auttaa tässä lapsia. Vanhempia ja opettajia tulisikin kannustaa perehtymään digisisältöihin, pelaamaan lastensa kanssa, käyttämään itsekin kommunikaatiovälineitä ja muuten elämään lasten kanssa myös digitalisoituvassa maailmassa (99 Reid Chassiakos YL, Radesky J, Christakis D ym. Children and adolescents and digital media. Pediatrics 2016. DOI:10.1542/peds.2016-2593). Amerikan lastenlääkäriyhdistyksen nykyiset suositukset digimedioiden käytöstä perheissä lähtevätkin nykyään minuuttimäärien kontrolloinnin sijaan mediankäyttösääntöjen laatimisesta perheille (1111 American Academy of Pediatrics. Family Media Plan (siteerattu 20.6.2017). https://www.healthychildren.org/English/media/Pages/default.aspx).

Miten suojella kehittyviä aivoja?

Huono uutinen siis on, että olemassa olevan tutkimustiedon perusteella on varsin vaikea antaa näyttöön perustuvia terveyssuosituksia suoraan digitalisaatioon liittyen.

Hyvä uutinen preventiivisen psykiatrian kannalta on, että toimetta ei silti tarvitse jäädä. Me nimittäin tiedämme jo runsaasti seikkoja, jotka varmasti vaikuttavat haitallisesti lasten kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen. Tunnetuista, erittäin voimakkaista riskitekijöistä merkittävimpiä ovat köyhyys (1212 Kuula M, Hakovirta M. Köyhyys on uhka lasten hyvinvoinnille Suomessakin. Suom Lääkäril 2017;72:1348–9.), kaltoinkohtelu (1313 Glaser D. Child abuse and neglect and the brain – a review. J Child Psychol Psychiatry 2000;41:97–116.) ja koulukiusaaminen (1414 Wolke D, Lereya ST. Long-term effects of bullying. Arch Dis Child 2015;100:879–85. DOI:10.1136/archdischild-2014-306667).

Kirjoittajat
Jaana Wessman
FT (tietojenkäsittelytiede), lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri
Kirjallisuutta
1
Suoninen A. Lasten mediabarometri 2013. Nuorisotutkimus­seura, Helsinki 2014.
2
Greenfield S. Mind change: How digital technologies are leaving their mark on our brains. Random House 2015.
3
Bell V, Bishop DVM, Przybylski AK. The debate over digital technology and young people. BMJ 2015;351:h3064. DOI:10.1136/bmj.h3064
4
Greenfield S. Susan Greenfield replies to Vaughan Bell and colleagues. BMJ 2015;h4960. DOI:10.1136/bmj.h4960
5
Loh KK, Kanai R. How has the internet reshaped human cognition? Neuroscientist 2016;22:506–20.DOI:10.1177/ 107385 8415595005
6
Boekel W, Wagenmakers E-J, Belay L ym. A purely confirmatory replication study of structural brain-behavior correlations. Cortex 2015;66:115–33. DOI:10.1016/j.cortex.2014.11.019
7
Korkeila J. Internetriippuvuus – milloin haitalliseen käyttöön pitää puuttua? Duodecim 2012;128:741–8.
8
Huang C. Internet use and psychological well-being: a meta-analysis. Cyberpsychol Behav Soc Netw 2010;13:241–9.
9
Reid Chassiakos YL, Radesky J, Christakis D ym. Children and adolescents and digital media. Pediatrics 2016. DOI:10.1542/peds.2016-2593
10
Beasley R, Semprini A, Mitchell EA. Risk factors for asthma: is prevention possible? Lancet 2015;386:1075–85. DOI:10.1016/S0140-6736(15)00156-7
11
American Academy of Pediatrics. Family Media Plan (siteerattu 20.6.2017). https://www.healthychildren.org/English/media/Pages/default.aspx
12
Kuula M, Hakovirta M. Köyhyys on uhka lasten hyvinvoinnille Suomessakin. Suom Lääkäril 2017;72:1348–9.
13
Glaser D. Child abuse and neglect and the brain – a review. J Child Psychol Psychiatry 2000;41:97–116.
14
Wolke D, Lereya ST. Long-term effects of bullying. Arch Dis Child 2015;100:879–85. DOI:10.1136/archdischild-2014-306667

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tutkijat selvittävät altistaako perimä vakaville oireille

Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkijat keräävät koronaviruspotilaiden geenitietoa.

Ajassa
COVID-19-tautitapauksia on nyt 1 313

Sairaalahoitoa vaativia potilaita on tällä hetkellä 143, joista 49 on tehohoidossa.

Ajassa
"Toivon, että ei tehdä samoja virheitä kuin Italiassa"

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Elina Savola seuraa tarkasti COVID-19-tilannetta Italiassa, jossa 50 lääkäriä ja hammaslääkäriä on kuollut koronan vuoksi.

Ajassa
Työmääräys voidaan antaa kahdeksi viikoksi kerrallaan

Työvelvollisuuden käyttö on viimesijainen keino, sanoo Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry.

Ajassa
HUS rekrytoi opiskelijoita, supistaa kiireetöntä hoitoa ja lisää etävastaanottoja

Näillä keinoilla varaudutaan koronaviruspotilaiden hoidon määrän kasvuun.

Ajassa
NLY: Työnantajien huolehdittava työntekijöiden terveydestä myös poikkeusoloissa

Oikeanlaisesta ja riittävästä suojauksesta on huolehdittava kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden osalta kaikissa toimipisteissä.