1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 100-vuotiaan insuliinin kahdet kasvot
Tiede­pääkirjoitus 42/2021 vsk 76 s. 2367

100-vuotiaan insuliinin kahdet kasvot

Kuvituskuva 1

Timo Strandberg

Kuvituskuva 2

Matti Hero

   

"Banting ja Best löysivät insuliinin matkallaan Langerhansin saarille", muotoili toimittaja aikansa lääketieteellistä jymyuutista. Insuliininpuutoksesta johtuva diabetes oli usein lapsia ja nuoria ihmisiä tappava tauti, ja insuliinin merkityksen selvittäminen johti pian potilaita pelastavaan hoitoon.

Tieteellistä dramatiikkaakaan ei puuttunut. Monipolvista historiaa on käyty läpi äskettäin (11 Lehtovirta M. Jännitysnäytelmä laboratoriossa. Diabetes ja lääkäri 2021;50:22–7. www.diabetes.fi/aineistoja). Kaksi tutkijaa, Frederick Banting ja John Macleod, saivat insuliinin löytämisestä Nobelin palkinnon vuonna 1923, mutta kumpikin jakoi palkintonsa vielä projektissa tärkeille Charles Bestille ja James Collipille. Sittemmin insuliiniin on epäsuorasti liittynyt kaksi muutakin Nobelin palkintoa: Frederick Sangerille vuonna 1958 proteiinirakenteen selvittämisestä ja vuonna 1977 Rosalyn Yalowille radioimmuunimäärityksen kehittämisestä.

Uusille farmakologisille innovaatioille on tilausta.

Insuliinin käyttöön terapiassa liittyvä teknologia on 100 vuodessa kehittynyt huimasti. Diabetespotilas ei enää elä insuliiniannosten mukaan, vaan hoito taipuu yhä joustavammin ja kätevämmin päivittäisen elämän kulkuun. Glukoosisensorien ja niiden määräämän annostelun myötä ollaan jo lähellä keinohaimaa (Tuomaala ym. s. 2408–13). Uusien insuliinivalmisteiden kehittely on vähentänyt toisaalta hypoglykemian, toisaalta painonnousun riskiä (22 Van der Schueren B, Ellis D, ­Faradji RN, Al-Ozairi E, Rosen J, Mathieu C. Obesity in people living with type 1 diabetes. Lancet Diabetes Endocrinol 2021;9: https://doi.org/10.1016/ S2213-8587(21)00246-1). Painonnousu on yleistyvä ongelma myös tyypin 1 diabeteksessa. Muita annostelumuotoja kuin piikitystä on tutkittu kiivaasti, mutta suurta läpimurtoa ei ole tapahtunut. Neulan koko on toki pienentynyt.

Insuliinillakin on silti kahdet kasvot. Se ei ole vain insuliininpuutoksessa käytettävä lääkeaine, vaan moniulotteinen ja -vaikutuksinen elimistön hormoni, jonka liiallinenkin pitoisuus voi olla haitallista (Niskanen, s. 2391–96). Suomalaistutkijat ja suomalaiset aineistot olivat eturintamassa selvittämässä hyperinsulinemiaan liittyviä haittoja 1970-luvulla (33 Pyörälä K. Relationship of glucose tolerance and plasma insulin to the incidence of coronary heart disease: results from two population studies in Finland. Diabetes Care 1979;2:131–41.). Heikentynyttä insuliiniherkkyyttä ja insuliiniresistenssiä on sittemmin tutkittu paljon, liittyväthän ne kiinteästi lihavuusepidemiaan ja tyypin 2 diabetekseen. Koska niihin yleensä liittyy myös verenpainetauti ja dyslipidemia – sekä muita sairauksia – hyperinsulinemian itsenäinen merkitys valtimotautien syynä on yhä epäselvä. Myös hyperinsulinemian ja syövän mahdollinen yhteys on aiheuttanut paljon väittelyä.

Insuliinin vaikutuksia pohdittaessa on kuitenkin syytä pitää erillään terapeuttinen, eksogeeninen insuliinihoito ja elimistön häiriötilasta johtuva liiallinen endogeeninen insuliinineritys siihen mahdollisesti liittyvine haittoineen. Tyypin 1 diabeteksessa insuliini on välttämätön perushoito.

Lue myös

Myös tyypin 2 diabeteksen hoidossa insuliinihoidolla on edelleen paikkansa (44 Yki-Järvinen H. Combination therapies with insulin in type 2 diabetes. Diabetes Care 2001;24:758–67.,55 Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus 2018. www.kaypahoito.fi,66 Ojala O, Aarnio E, Tirkkonen H ym. Insuliinihoidon aloittamisen ajankohta ja perusteet tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla. Suom Lääkäril 2021;76:48–53.). Sen tarvetta ovat kuitenkin vähentämässä uudet lääkeryhmät, kuten GLP-1-agonistit ja SGLT2-estäjät, joilla on myös painoa ja valtimotautiriskiä vähentävää vaikutusta (55 Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus 2018. www.kaypahoito.fi). Uusille farmakologisille innovaatioille on tilausta vastedeskin, koska joka yhdennentoista ihmisen maailmassa on arvioitu sairastavan diabetesta (77 International Diabetes ­Federation Atlas, 9th ed. ­Brussels, Belgium; 2019. ­https://www.diabeteatlas.org).

Vuonna 2021 insuliinin voi katsoa olevan hyvin toimintakykyinen ja pirteä 100-vuotias. Vaikka ulkoiset muodot ovat muuttuneet, ei insuliinille ole näköpiirissä korvaajaa hengenpelastajana tyypin 1 diabeteksessa. Insuliininkin saatavuudessa on globaalia epätasa-arvoa, vaikka keksijät eivät kehittämäänsä valmistusmenetelmää patentoineetkaan: "Insulin does not belong to me, it belongs to the world" (88 Editorial. Insulin for all: a hope yet to be realised. Lancet Diabetes Endocrinol 2021;9:639.).

Kirjoittajat
Timo Strandberg
LKT, geriatrian professori
Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Hus Sisätaudit ja kuntoutus
Lääkärilehden lääkäritoimituksen jäsen
Matti Hero
dosentti, lastentautien erikoislääkäri
Helsingin yliopistollinen sairaala
Lääkärilehden lääkäritoimituksen jäsen
Sidonnaisuudet

Timo Strandberg: Konsultointipalkkiot (mm. Amgen, Boehringer-Ingelheim, MSD, Novartis, Orion, Pfizer), tutkimusyhteistyö (Amgen, MSD, Pfizer, Novo Nordisk, IMI, Suomen Akatemia, Kela), palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (Oxford University), tekijänpalkkiot (WSOY, Duodecim, Suomen Lääkärilehti), osakkeet ja optiot (Orion), matka-, majoitus- ja kokouskulut (European Geriatric Medicine Society). Dyslipidemian Käypä hoito -suositusryhmän puheen­johtaja, Kohonnut verenpaine Käypä hoito -suositusryhmän jäsen.

Matti Hero: Konsultointi- ja luentopalkkiot (Ipsen, Sandoz, Kyowa Kirin, Blueprint Genetics).

Kirjallisuutta
1
Lehtovirta M. Jännitysnäytelmä laboratoriossa. Diabetes ja lääkäri 2021;50:22–7. www.diabetes.fi/aineistoja
2
Van der Schueren B, Ellis D, ­Faradji RN, Al-Ozairi E, Rosen J, Mathieu C. Obesity in people living with type 1 diabetes. Lancet Diabetes Endocrinol 2021;9: https://doi.org/10.1016/ S2213-8587(21)00246-1
3
Pyörälä K. Relationship of glucose tolerance and plasma insulin to the incidence of coronary heart disease: results from two population studies in Finland. Diabetes Care 1979;2:131–41.
4
Yki-Järvinen H. Combination therapies with insulin in type 2 diabetes. Diabetes Care 2001;24:758–67.
5
Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus 2018. www.kaypahoito.fi
6
Ojala O, Aarnio E, Tirkkonen H ym. Insuliinihoidon aloittamisen ajankohta ja perusteet tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla. Suom Lääkäril 2021;76:48–53.
7
International Diabetes ­Federation Atlas, 9th ed. ­Brussels, Belgium; 2019. ­https://www.diabeteatlas.org
8
Editorial. Insulin for all: a hope yet to be realised. Lancet Diabetes Endocrinol 2021;9:639.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.