1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hammashuolto kuntoon – keinoja on
Tiede­pääkirjoitus 9/2020 vsk 75 s. 519 - 520

Hammashuolto kuntoon – keinoja on

Kuvituskuva 1

Kuvituskuva 2

   

Suun terveys on yksi huonoiten hoidettu sairauksien riskitekijä, ja suun sairauksien on arvioitu olevan kolmanneksi kallein kansanterveysongelma länsimaissa (11 Watt RG ym. Ending the neglect of global oral health: time for radical action. Lancet 2019;394:261–71.,22 Peres MA ym. Oral diseases: a global public health challenge. Lancet 2019;394:249–60.). Säästävän hoitokulttuurin, potilaiden asenteiden, suun terveydenhuollon toimintatapojen ja rakenteiden vuoksi voidaan sanoa, että suomalaisella aikuisella on suussaan infektiofokus, kunnes toisin todistetaan (33 Suominen-Taipale L ym. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. KTL B16/2004. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf). Infektioista vapaa suu tulisi nostaa terveellisen ravinnon, riittävän unen ja liikunnan rinnalle kansanterveyden ehkäisyssä.

Iensairaus, parodontiitti, on suomalaisen aikuisen yleisin suun sairaus. Siihen viittaavia löydöksiä on yli 60 %:lla aikuisista. Sairaus on krooninen ja vaatii elinikäisen ammattimaisen ylläpitohoidon ja kurinalaisen omahoidon (44 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Parodontiitti. Käypä hoito -suositus 11.12.2019. www.kaypahoito.fi).

Suun terveys on Suomessa ­vahvasti polarisoitunut.

Parodontiitti lisää terveen henkilön riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen (55 Graziani F ym. A systematic review and meta-analysis of epidemiologic observational evidence on the effect of periodontitis on diabetes. J Clin Periodontol 2018;45:167–87.), heikentää sitä sairastavien hoitotasapainoa ja lisää diabeteksen lisäsairauksien riskiä (66 Teeuw WJ ym. Effect of periodontal treatment on glycemic control of diabetic patients: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Care 2010;33:421–7.,77 Preshaw PM ym. Periodontitis and diabetes: a two-way relationship. Diabetologia 2012;55:21–31.). Infektion hoito (pehmeiden ja kovien bakteeripeitteiden poisto ja kohentunut suuhygienia) pienentävät tyypin 2 diabetesta sairastavan potilaan HbA1c-arvoa (66 Teeuw WJ ym. Effect of periodontal treatment on glycemic control of diabetic patients: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Care 2010;33:421–7.).

Parodontiitti on vahvasti yhteydessä myös ateroskleroosiin. Se tiedetään sepelvaltimotaudin itsenäiseksi riskitekijäksi (99 Rydén L ym. Periodontitis increases the risk of a first myocardial infarction: a report from the PAROKRANK Study. Circulation 2016;133:576–83.), ja yhteyksistä verenpainetautiin on raportoitu vastikään (1010 Czesnikiewicz-Guzik M ym. Causal association between periodontitis and hypertension: evidence from Mendelian randomization and a randomized controlled trial of non-surgical periodontal therapy. Eur Heart J 2019;40:3459–70.). Anti-infektiivisella hoidolla pystytään parantamaan myös verisuonten endoteelin toimintaa (88 Teeuw WJ ym. Treatment of periodontitis improves the atherosclerotic profile: a systematic review and meta-analysis. J Clin Periodontol 2014;41:70–9.).

Lääketieteellisillä hoidoilla (tekonivelet, tekoläpät ja muut vierasesineet) saatetaan luoda bakteereille otollisia kiinnittymiskohtia, joihin suun bakteerit voivat muodostaa biofilmin. Bakteremia syntyy syödessä, hampaita puhdistettaessa ja epiteeliä rikkovissa hammastoimenpiteissä. Terve suu vähentää bakteremian haitallisuutta.

Lue myös

Suun infektiot voivat uhata tervettäkin henkilöä, mutta erityisesti niitä, joilla immuniteetti on heikentynyt korkean iän, sairauden tai lääkityksen vuoksi. Heillä vakavat komplikaatiot (esim. sepsis, spondyliitti, peritoniitti, endokardiitti) ovat mahdollisia ja kuolleisuus suun infektioihin on suurinta (1111 Seppänen L ym. Changing clinical features of odontogenic maxillofacial infections. Clin Oral Investig 2010;14:459–65.).

Infektiofokussaneerauksessa eliminoidaan tiiviillä aikataululla suun infektiot ennen leik-kausta tai muuta hoitoa. Tiukan aikataulun vuoksi siinä päädytään usein infektoituneiden hampaiden poistamiseen, vaikka ne voisivat olla vielä hoidettavissa konservatiivisesti. Potilasta ei ehditä sitouttaa säännölliseen ammattimaiseen hoitoon tai riittävään omahoitoon. Silloin toivottu infektiokontrolli jää vajaaksi tai saavuttamatta.

Suun terveys on Suomessa vahvasti polarisoitunut ja hoidon tarve suuri. Julkisen suunterveydenhuollon jonot ja kuukausiksi pidentyneet hoitokäyntien välit tekevät mahdottomaksi suun sairauksien Käypä hoito -suositusten mukaisen hoidon. Hoitoon pääsy lain määräämässä tavoiteajassa pakottaa luomaan toimintamalleja, jotka eivät edistä kansalaisten suun terveyttä. Jos säännöllinen suun perushoito ei onnistu tai sitä ei ole, painopiste siirtyy väkisinkin vain päivystykselliseen hoitoon. Näin potilas jää sitouttamatta omahoitoon ja terveyshyödyt saavuttamatta.

On tärkeää, että kaikki terveydenhuollon osaajat toimialasta riippumatta ottavat suun terveyden puheeksi ja korostavat säännöllisen ammattimaisen hoidon ja ohjatun omahoidon merkitystä kaikissa potilaskontakteissa. Koska meillä on vain yksi terveys ja ehkäisevällä toimenpiteillä saadaan enemmän terveyshyötyjä, palveluntuottajien yhteistyö on välttämätöntä. Sitä tulisi voimallisesti kehittää myös suun terveyttä tukevissa digitaalisissa palveluissa. Potilas- ja terveydenhuoltolaki edellyttävät hoito- ja palvelusuunnitelman tekemistä, ja digitaaliset työvälineet tarjoavat konkreettisen avun sen laatimiseen, seurantaan ja hoidon toteutumisen varmistamiseen.

Kirjoittajat
Tanja Ketola-Kinnula
LL, erikoishammaslääkäri, suunterveyden ylilääkäri
Petri Bono
LT, dosentti, syöpätautien erikoislääkäri, johtava ylilääkäri
Suomen Terveystalo
Sidonnaisuudet

Petri Bono: Tieteellisen neuvoston jäsen (TILT Biotherapeutics, Faron Pharmaceuricals), asiantuntijapalkkiot (BMS, Faron, Ipsen, MSD, Novartis, Pfizer), osakkeet (TILT Biotherapeutics), työsuhde (Terveystalo).

Tanja Ketola-Kinnula: Suomen suu- ja leukakirurgiyhdistyksen puheenjohtaja, Hammaslääkäriliiton ja Diabetesliiton yhteistyötyöryhmä, THL suun­-
terveyden asiantuntijatyöryhmä, työsuhde (Terveystalo), luento-palkkiot (Fioca).

Kirjallisuutta
1
Watt RG ym. Ending the neglect of global oral health: time for radical action. Lancet 2019;394:261–71.
2
Peres MA ym. Oral diseases: a global public health challenge. Lancet 2019;394:249–60.
3
Suominen-Taipale L ym. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. KTL B16/2004. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf
4
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Parodontiitti. Käypä hoito -suositus 11.12.2019. www.kaypahoito.fi
5
Graziani F ym. A systematic review and meta-analysis of epidemiologic observational evidence on the effect of periodontitis on diabetes. J Clin Periodontol 2018;45:167–87.
6
Teeuw WJ ym. Effect of periodontal treatment on glycemic control of diabetic patients: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Care 2010;33:421–7.
7
Preshaw PM ym. Periodontitis and diabetes: a two-way relationship. Diabetologia 2012;55:21–31.
8
Teeuw WJ ym. Treatment of periodontitis improves the atherosclerotic profile: a systematic review and meta-analysis. J Clin Periodontol 2014;41:70–9.
9
Rydén L ym. Periodontitis increases the risk of a first myocardial infarction: a report from the PAROKRANK Study. Circulation 2016;133:576–83.
10
Czesnikiewicz-Guzik M ym. Causal association between periodontitis and hypertension: evidence from Mendelian randomization and a randomized controlled trial of non-surgical periodontal therapy. Eur Heart J 2019;40:3459–70.
11
Seppänen L ym. Changing clinical features of odontogenic maxillofacial infections. Clin Oral Investig 2010;14:459–65.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.