1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hengitysterveyden kansalliset ohjelmat – yhä toimiva työtapa
Tiede­pääkirjoitus 13/2019 vsk 74 s. 791 - 792

Hengitysterveyden kansalliset ohjelmat – yhä toimiva työtapa

Vuonna 1893 Finska Läkaresällskapet esitti tuberkuloosin ehkäisemiseksi ohjelman. Siinä neuvottiin vähentämään tartunnanvaaraa varoittamalla esimerkiksi lattioille sylkemisestä. Köyhä Suomi rakensi yhden bakteerin takia parantoloiden verkoston, jossa vuonna 1945 oli noin 5 700 hoitopaikkaa (11 Forsius A. Tuberkuloosi lääketieteen ja yhteiskunnan ongelmana. Kirjassa: Säynäjäkangas O, toim. Keuhkosairauksien uusi historia – tuberkuloosista se alkoi. Saarijärvi 2015.). Hoitoketju ehkäisystä hoitoon ja kuntoutukseen oli pakko hioa tehokkaaksi kansantaudin voittamiseksi. Kun tautitapaukset alkoivat vähentyä 1960-luvulla ja potilaat paranivat nopeammin, parantoloista vapautui voimavaroja muiden keuhkosairauksien hoitoon.

Astman hoidossa tapahtui 1990-luvun alussa käänne, kun suomalaiset tutkijat osoittivat taudin tulehduksellisen luonteen. Keuhkolääkärit halusivat siirtää uuden tiedon hoitokäytäntöön. Ajatuksena oli, että systemaattisen ohjelman avulla voidaan estää astmataakan kertyminen. Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys – nykyisin Filha ry – näki uuden haasteen. Syntyi kansallinen astmaohjelma 1994–2004 (22 Koskela K, Haahtela T, Ahonen E ym. Kansallinen astmaohjelma 1994–2004. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuistioita 1994;16:1–62. Suom Lääkäril 1994;49:2889–921.). Ohjelmalle asetettiin selkeät tavoitteet, sovittiin työkalut niiden saavuttamiseksi ja seurattavat mittarit.

Astmaohjelman menestys poiki seuraavan tavoitteen.

Merkittävä koulutusponnistus alkoi nopeasti tuottaa tulosta. Astman varhainen havaitseminen parani, sairaalahoito väheni alle puoleen ja työkyvyttömien astmapotilaiden määrä romahti (33 Haahtela T, Pietinalho A, Tuomisto LE ym. Suomen astmaohjelma 10 vuotta – suuri muutos parempaan. Suom Lääkäril 2006;61:4369–78.). Ohjelman arvioitiin pelkästään vuonna 2013 säästäneen yhteiskunnan varoja 100–400 miljoonaa euroa, vaihdellen lähtötilanteessa tehdyn ennusteen mukaan (44 Haahtela T, Herse F, Karjalainen J ym. The Finnish experience to save asthma costs by improving care in 1987–2013. J Allergy Clin Immunol 2017;39:408–14.). Potilasta kohden kustannukset laskivat 72 %. Yhteistyössä WHO:n kanssa suomalaista astmaohjelmaa on käytetty kansainvälisenä mallina. Se on heijastunut myös kehittyvien maiden ohjelmiin (55 Erhola ML, Brimkulov N, Chubakov T ym. Development process of the practical approach to lung health in Kyrgyztan. Int J Tuberc Lung Dis 2009;13:540–4.,66 Selroos O, Kupczyk M, Kuna P ym. National and regional asthma programmes in Europe. Eur Respir Rev 2015;24:474–83.). Siitä saatiin malli myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroimiseen (7–9).

Astmaohjelman menestys poiki seuraavan tavoitteen: keuhkoahtaumataudin aiheuttamien ongelmien pysäyttäminen (1010 Laitinen LA, Jylhä J, Kauppinen R ym. Krooninen keuhkoputkentulehdus ja keuhkoahtaumatauti. Valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma 1998–2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1998;4:1–88.). Taudin tärkein syy on vuosikymmeniä jatkunut tupakointi. Sitä on yritetty vähentää monin tavoin; Suomi on mm. julistettu tupakattomaksi vuoteen ensin 2040 ja nyt 2030 mennessä (1111 Simonen O, Puska P, Reijula K. Loppupeli on alkanut – tupakaton Suomi. Duodecim 2014;130:1375–6.). Keuhkoahtaumaohjelman 1998–2007 aikana keuhkojen toiminnan mittaus perusterveydenhuollossa parani, tupakointi ja tautiin liittyvä sairaalahoito vähenivät ja kustannukset osoittautuivat ennakoitua pienemmiksi (1212 Pietinalho A, Vasankari T, Kontula E, Säynäjäkangas O, Sovijärvi A, Kinnula V. Keuhkoahtaumataudin esiintyvyyden, sairaalahoidon ja kuolleisuuden lisääntyminen on saatu pysäytetyksi. Suom Lääkäril 2011;66:1989–92.).

Uniapnea oli ohjelmakohde 2002–2012 (1313 Pietinalho A, Partinen M, Isoaho R. Valtakunnallinen uniapneaohjelma 2002–2012. Perusterveydenhuollon rooli. Suom Lääkäril 2002;58:2875–78.). Tautia tuskin tunnettiin 1980-luvulla, mutta se on osoittautunut yleiseksi ongelmaksi, joka liittyy usein muihin sairauksiin ja erityisesti ylipainoon. Ohjelma toteutui vajaasti, mutta johti uusiin hoitosuosituksiin (1414 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus 15.6.2017. www.kaypahoito.fi,1515 Bäck L, Bachour A. Uniapnea aikuisilla. Lääkärin käsikirja, päivitetty 11.5.2018. Kustannus Oy Duodecim. www.terveysportti.fi).

Lue myös

Tuberkuloosiin palattiin 2013, koska oli herännyt huoli lääkeresistenssistä ja nuorten maahanmuuttajien sairastavuudesta. Taudin varhaiseen havaitsemiseen panostettiin vahvistamalla perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon osallisuutta ja koulutusta (1616 Liippo K, Grierson S, Järvinen A ym. Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2013. Tuberkuloosin ehkäisyn, hoidon ja seurannan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:12:1–176.,1717 Soini H, Kotilainen H, Marttila H ym. Tunnista tuberkuloosi – ehkäise epidemia. Duodecim 2016;132:654–60.). Tuberkuloosi on pysynyt Suomessa hyvin kurissa: sairastuvuus on vähentynyt alle 300 tapaukseen vuodessa eivätkä lääkkeille vastustuskykyiset muodot ole yleistyneet (1818 Vasankari T, Järvinen A. Tuberkuloosin hoito vaatii osaamista. Suom Lääkäril 2015;37:2299.).

Karjalan allergiatutkimuksessa ilmeni, että suomalaiset olivat allergisempia kuin venäläiset. Eroja selittivät parhaiten ympäristön ja elintapojen muutokset, jotka kytkeytyivät immuunisäätelyyn. Allergiaohjelma 2008–2018 muutti strategian suunnan välttämisestä sietämiseksi ja kannusti tukemaan allergiaterveyttä (1919 Haahtela T, von Hertzen L, Mäkelä M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018- aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;14:9–21. Allergialiite). Ohjelman puolivälissä allergiaruokavaliot ovat puolittuneet, ensiapukäynnit astman vuoksi ovat edelleen vähentyneet ja kustannukset ovat laskussa (2020 Haahtela T, Valovirta E, Hannuksela M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 puolivälissä – suunnan muutos tuo tuloksia. Suom Lääkäril 2015;70:2165–72.).

Suomalainen hengitysterveys on parantunut monin tavoin uutta luovan tutkimuksen, pitkäjänteisen koulutuksen ja terveydenhuollon toimijoiden, viranomaisten ja järjestöjen yhteistyön ansiosta. Juuri alkanut sisäilmaohjelma 2018–2028 tarttuu ajankohtaiseen ongelmaan modernein keinoin. Siinä kehitetään verkkokoulutusta, viestintää ja monialaista osallisuutta (2121 Lampi J, Pekkanen J, ohjelmatyöryhmä. Terve ihminen terveissä tiloissa. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028. THL, raportti 2018;8:1–95.). Kansalliset ohjelmat ovat edelleen toimiva työtapa.

Kirjoittajat
Marina Erhola
LT, MQI, keuhkolääkäri, ylijohtaja
THL
Tuula Vasankari
professori, keuhkosairausoppi ja allergologia
Turun yliopisto, Filha ry
Vesa Jormanainen
LL, THM, johtava asiantuntija
THL
Sanna Toppila-Salmi
dosentti, erikoislääkäri
HUS, Iho- ja allergiasairaala
Jaakko Herrala
LT, MBA, muutosjohtaja
TAYS, Filha ry
Tari Haahtela
professori, emeritus
HUS, Iho- ja allergiasairaala
Helsingin yliopisto
Kirjallisuutta
1
Forsius A. Tuberkuloosi lääketieteen ja yhteiskunnan ongelmana. Kirjassa: Säynäjäkangas O, toim. Keuhkosairauksien uusi historia – tuberkuloosista se alkoi. Saarijärvi 2015.
2
Koskela K, Haahtela T, Ahonen E ym. Kansallinen astmaohjelma 1994–2004. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmämuistioita 1994;16:1–62. Suom Lääkäril 1994;49:2889–921.
3
Haahtela T, Pietinalho A, Tuomisto LE ym. Suomen astmaohjelma 10 vuotta – suuri muutos parempaan. Suom Lääkäril 2006;61:4369–78.
4
Haahtela T, Herse F, Karjalainen J ym. The Finnish experience to save asthma costs by improving care in 1987–2013. J Allergy Clin Immunol 2017;39:408–14.
5
Erhola ML, Brimkulov N, Chubakov T ym. Development process of the practical approach to lung health in Kyrgyztan. Int J Tuberc Lung Dis 2009;13:540–4.
6
Selroos O, Kupczyk M, Kuna P ym. National and regional asthma programmes in Europe. Eur Respir Rev 2015;24:474–83.
7
Brander P, Ämmälä K, Vaarala E. Astman alueellinen hoitoketju – ensimmäisen vuoden kokemukset erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Suom Lääkäril 2000;55:3829–32.
8
Erhola M, Mäkinen R, Koskela K ym. The asthma programme of Finland: an evaluation survey in primary health care. Int J Tuberc Lung Dis 2003;7:592–8.
9
Tuomisto LE, Erhola M, Luukkaala T, Puolijoki H, Nieminen MM, Kaila M. Asthma Programme in Finland: Did the use of secondary care resources become more rational? Respir Med 2010;104:957–65.
10
Laitinen LA, Jylhä J, Kauppinen R ym. Krooninen keuhkoputkentulehdus ja keuhkoahtaumatauti. Valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma 1998–2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1998;4:1–88.
11
Simonen O, Puska P, Reijula K. Loppupeli on alkanut – tupakaton Suomi. Duodecim 2014;130:1375–6.
12
Pietinalho A, Vasankari T, Kontula E, Säynäjäkangas O, Sovijärvi A, Kinnula V. Keuhkoahtaumataudin esiintyvyyden, sairaalahoidon ja kuolleisuuden lisääntyminen on saatu pysäytetyksi. Suom Lääkäril 2011;66:1989–92.
13
Pietinalho A, Partinen M, Isoaho R. Valtakunnallinen uniapneaohjelma 2002–2012. Perusterveydenhuollon rooli. Suom Lääkäril 2002;58:2875–78.
14
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus 15.6.2017. www.kaypahoito.fi
15
Bäck L, Bachour A. Uniapnea aikuisilla. Lääkärin käsikirja, päivitetty 11.5.2018. Kustannus Oy Duodecim. www.terveysportti.fi
16
Liippo K, Grierson S, Järvinen A ym. Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2013. Tuberkuloosin ehkäisyn, hoidon ja seurannan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:12:1–176.
17
Soini H, Kotilainen H, Marttila H ym. Tunnista tuberkuloosi – ehkäise epidemia. Duodecim 2016;132:654–60.
18
Vasankari T, Järvinen A. Tuberkuloosin hoito vaatii osaamista. Suom Lääkäril 2015;37:2299.
19
Haahtela T, von Hertzen L, Mäkelä M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018- aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;14:9–21. Allergialiite
20
Haahtela T, Valovirta E, Hannuksela M ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 puolivälissä – suunnan muutos tuo tuloksia. Suom Lääkäril 2015;70:2165–72.
21
Lampi J, Pekkanen J, ohjelmatyöryhmä. Terve ihminen terveissä tiloissa. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028. THL, raportti 2018;8:1–95.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.