1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hormonikierukka ja rintasyöpä – miten tuoretta rekisteritutkimusta pitäisi tulkita?
Tiede­pääkirjoitus 13/2017 vsk 72 s. 833 - 834

Hormonikierukka ja rintasyöpä – miten tuoretta rekisteritutkimusta pitäisi tulkita?

Kuvituskuva 1

Seija Grénman

professori, toimialuejohtaja

Turun yliopisto ja TYKS, Naistenklinikka

Suomen Gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja

Kirjoittajana osassa esitellyistä tutkimuksista

Kuvituskuva 2

Aila Tiitinen

professori, linjajohtaja

Helsingin yliopisto ja HYKS, Naistenklinikka

   

Viime viikkoina on uutisoitu hormonikierukan käytön ja rintasyövän yhteydestä hiljattain julkaistun rekisteritutkimuksen pohjalta (11 Heikkinen S, Koskenvuo M, Malila N ym. Use of exogenous hormones and the risk of breast cancer: results from self-reported survey data with validity assessment. Cancer Causes Control 2016;27:249–58.). Hormonikierukkaa käyttäneillä postmenopausaalisilla naisilla on kerrottu olevan 52 % suurempi rintasyöpäriski kuin samanikäisillä kuparikierukan käyttäjillä. Uutinen on herättänyt vilkasta keskustelua sekä lääkärikunnassa että hormonikierukkaa käyttävien potilaiden keskuudessa.

Progestiinien rooli rintarauhasen solukasvun kontrolloijana on epäselvä. Normaalissa rintarauhasessa ne lisäävät solukasvua. Sen sijaan rintarauhasen kasvaimissa ja viljellyissä rintasyöpäsoluissa progestiinit estävät estrogeenin aikaansaamaa kasvua sekä lisäävät solujen erilaistumista (22 Purmonen S. Progesterone target genes in breast cancer cells. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2015.). Lisäksi on muistettava erottaa pre- ja postmenopausaalinen käyttö, kun arvioidaan progestiinien vaikutusta rintarauhaseen.

Suomalaisen naisen riski sairastua rintasyöpään on 11 % ja vaara kuolla siihen noin 2 % (33 www.syoparekisteri.fi). Rintasyövän riskiä lisäävät ikä, varhainen kuukautisten alkamisikä, korkea vaihdevuosi-ikä, lapsettomuus sekä mammografiassa todettu tiivis rauhaskudos. Myös pitkäaikainen vaihdevuosien hormonihoito vaikuttaa riskiin: pelkän estrogeenin käyttöön liittyy pienempi rintasyöpäriski kuin estrogeenin ja progestiinin yhdistelmään (44 Lyytinen H, Ylikorkala O. Hormonihoito ja rintasyöpäriski suomalaisilla postmenopausaalisilla naisilla. Duodecim 2011;127:235–42.). Osaan riskeistä voi vaikuttaa elintapoihin liittyvillä valinnoilla (55 Howell A, Anderson AS, Clarke RB ym. Risk determination and prevention of breast cancer. Breast Cancer Res 2014;16:446–65.).

Nyt uutisoitu tulos ei muuta kokonaiskuvaa hormonikierukan vaikutuksesta rintasyövän riskiin. Syöpärekisterin aineistoista on julkaistu useita tutkimuksia syöpätapauksien esiintyvyydestä naisilla, jotka ovat käyttäneet hormonikierukkaa joko raskauden ehkäisyyn, runsaiden vuotojen hoitoon tai osana vaihdevuosien hormonihoitoa.

Hormonikierukkaa raskauden ehkäisyyn käyttäneillä naisilla ei todettu suurentunutta rintasyövän riskiä (66 Backman T, Rauramo I, Jaakkola K ym. Use of levonorgestrel-releasing intrauterine system and breast cancer. Obstet Gynecol 2005;106:813–7.). Tutkimuksessa verrattiin 17 360 hormonikierukan käyttäjän (ikä 30–54 v) rintasyöpäsairastavuutta ikävakioituun sairastavuuteen, eikä riskin lisääntymistä voitu osoittaa missään ikäkohortissa. Runsaisiin vuotoihin hormonikierukkaa käyttäneen yli 90 000 potilaan aineistossa sen sijaan todettiin suurentunut rintasyöpäriski, erityisesti naisilla, jotka olivat saaneet Kela-korvauksen ainakin kahdesta hormonikierukasta (77 Soini T, Hurskainen R, Grénman S ym. Levonorgestrel-releasing intrauterine system and the risk of breast cancer: A nationwide cohort study. Acta Oncol 2016;55:188–92.). Vuonna 2010 julkaistussa lähes 10 000 postmenopausaalista naista käsittäneessä tutkimuksessa todettiin, että estrogeeni-progestiiniyhdistelmä lisäsi rintasyöpäriskiä riippumatta progestiinin antotavasta, siis myös hormonikierukkaa käyttäneillä (88 Lyytinen H, Tadeusz D, Ylikorkala O, Pukkala EI. A case-control study on hormone therapy as a risk factor for breast cancer in Finland: intrauterine system carries a risk as well. Int J Cancer 2009;126:483–9.). Keskustelua nyt herättäneessä tutkimuksessa hormonikierukkaa käyttäneillä 51–64-vuotiailla naisilla todettiin samaa luokkaa oleva riskin lisääntyminen (11 Heikkinen S, Koskenvuo M, Malila N ym. Use of exogenous hormones and the risk of breast cancer: results from self-reported survey data with validity assessment. Cancer Causes Control 2016;27:249–58.).

Lue myös

Vaikka rekisteritietoja hyödyntävät tutkimukset viittaavat jonkin verran lisääntyneeseen rintasyöpäriskiin, ne eivät kerro syy-seuraussuhteesta. Vuotohäiriöiden ja rintasyövän taustalla voi olla samoja riskitekijöitä, esimerkiksi lapsettomuus ja ylipaino. Niiden ja muiden riskitekijöiden, kuten menopaussi-iän, vaikutusta on vaikea arvioida rekisteritutkimuksissa.

Hormonikierukalla on runsaasti edullisia vaikutuksia, joiden painoarvo on otettava huomioon, kun pohditaan hoitovalintoja. Hyvän ehkäisytehon lisäksi se vähentää sekä kuukautiskipuja että -vuotoa, ja se sopii myös endometrioosin hoitoon. Lisäksi hormonikierukan käyttöön liittyy kohdunrungon ja munasarjasyövän riskin väheneminen (99 Soini T, Hurskainen R, Grénman S ym. Cancer risk in women using the levonorgestrel-releasing intrauterine system in Finland. Obstet Gynecol 2014;124:292–9.,1010 Soini T, Hurskainen R, Grénman S ym. Impact of levonorgetrel-releasing intrauterine system use on the cancer risk of the ovary and fallopian tube. Acta Oncol 2016; 55:1281–4.). Potilaille tulee antaa eri hoitovaihtoehdoista mahdollisimman hyvä informaatio, joka perustuu tutkimusten oikeaan tulkintaan. Uutisoinnissa hormonihoitojen hyödylliset vaikutukset jäävät usein haittoja vähemmälle huomiolle. Mielestämme nyt julkaistu tutkimus ei anna aihetta muuttaa hoitokäytäntöjä. Vaihdevuosien hormonihoidon toteutuksessa tarvitaan myös progestiineja, ja tähän tarkoitukseen hormonikierukka on edelleen hyvä vaihtoehto.

Kirjoittajat
Seija Grénman
professori, toimialuejohtaja
Turun yliopisto ja TYKS, Naistenklinikka
Suomen Gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja
Kirjoittajana osassa esitellyistä tutkimuksista
Aila Tiitinen
professori, linjajohtaja
Helsingin yliopisto ja HYKS, Naistenklinikka
Kirjallisuutta
1
Heikkinen S, Koskenvuo M, Malila N ym. Use of exogenous hormones and the risk of breast cancer: results from self-reported survey data with validity assessment. Cancer Causes Control 2016;27:249–58.
2
Purmonen S. Progesterone target genes in breast cancer cells. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2015.
3
www.syoparekisteri.fi
4
Lyytinen H, Ylikorkala O. Hormonihoito ja rintasyöpäriski suomalaisilla postmenopausaalisilla naisilla. Duodecim 2011;127:235–42.
5
Howell A, Anderson AS, Clarke RB ym. Risk determination and prevention of breast cancer. Breast Cancer Res 2014;16:446–65.
6
Backman T, Rauramo I, Jaakkola K ym. Use of levonorgestrel-releasing intrauterine system and breast cancer. Obstet Gynecol 2005;106:813–7.
7
Soini T, Hurskainen R, Grénman S ym. Levonorgestrel-releasing intrauterine system and the risk of breast cancer: A nationwide cohort study. Acta Oncol 2016;55:188–92.
8
Lyytinen H, Tadeusz D, Ylikorkala O, Pukkala EI. A case-control study on hormone therapy as a risk factor for breast cancer in Finland: intrauterine system carries a risk as well. Int J Cancer 2009;126:483–9.
9
Soini T, Hurskainen R, Grénman S ym. Cancer risk in women using the levonorgestrel-releasing intrauterine system in Finland. Obstet Gynecol 2014;124:292–9.
10
Soini T, Hurskainen R, Grénman S ym. Impact of levonorgetrel-releasing intrauterine system use on the cancer risk of the ovary and fallopian tube. Acta Oncol 2016; 55:1281–4.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.