1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Keliakiadiagnoosiin ei selvissä tapauksissa tarvita tähystystä
Tiede­pääkirjoitus 15-16/2019 vsk 74 s. 921 - 922

Keliakiadiagnoosiin ei selvissä tapauksissa tarvita tähystystä

Kuvituskuva 1

Katri Kaukinen

LT, sisätautiopin professori, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri

Tampereen yliopisto, Keliakiatutkimuskeskus ja TAYS, sisätautien vastuualue

Kuvituskuva 2

Kalle Kurppa

LT, lastentautiopin professori (ma.), lastentautien erikoislääkäri

Tampereen yliopisto, Lasten terveyden tutkimuskeskus ja TAYS, lastentautien vastuualue

   

Keliakian oireet voivat olla lieviä tai niitä voi esiintyä pelkästään suoliston ulkopuolella. Lisäksi keliakia on usein lähes tai täysin oireeton, ja tautiepäilyyn johtaa ainoastaan tieto altistavasta sukuhistoriasta tai liitännäissairaudesta. Niinpä taudin diagnostiikka on haastavaa.

Herkillä autovasta-ainetesteillä on jo pitkään ollut mahdollista löytää jatkotutkimuksia tarvitsevat potilaat. Vasta-ainepositiivisuus ei kuitenkaan ole riittänyt diagnoosiin, vaan keliakia on pitänyt varmistaa toteamalla ohutsuolen limakalvon suolinukkavaurio tähystyskoepaloissa (11 Lindfors K, Ciacci C, Kurppa ym. Coeliac disease. Nat Rev Dis Primers 2019;5:3.,22 Ludvigsson J, Bai J, Biagi F ym. Diagnosis and management of adult coeliac disease: guidelines from the British Society of Gastroenterology. Gut 2014;63:1210–28.).

Uudet kriteerit helpottavat ja nopeuttavat diagnoosiin pääsyä.

Viime vuosikymmenien aikana keliakian diagnostiikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä modernien vasta-ainetestien ansiosta. Etenkin positiivisten endomysiumvasta-aineiden ja suurten transglutaminaasivasta-ainepitoisuuksien on todettu ennustavan tarkasti suolinukkavauriota hoitamattomilla keliakiapotilailla (33 Husby S, Koletzko S, Korponay-Szabó IR ym. European Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition guidelines for the diagnosis of coeliac disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2012;54:136–6.).

Samanaikaisesti on tiedostettu histologiaan perustuvaan diagnostiikkaan liittyvät ongelmat. Tähystys on potilaalle epämiellyttävä, työläs, kallis ja vaatii lapsilla yleisanestesian. Luotettava diagnoosi edellyttää laadukkaita ohutsuolibiopsianäytteitä. Vinosti leikkaantuneissa biopsialeikkeissä diagnostinen limakalvoatrofia saattaa jäädä näkymättä. Diagnostiikkaa vaikeuttaa myös se, että suolinukkavaurio voi kehittyä asteittain tai esiintyä läiskittäin. Näin se voi jäädä havaitsematta, vaikka näytteet olisi otettu oikeinkin (44 Taavela J, Koskinen O, Huhtala H ym. Validation of morphometric analyses of small-intestinal biopsy readouts in celiac disease. PLoS One 2013;8:e76163.).

Vuonna 2012 Euroopan lastengastroenterologijärjestö ESPGHAN ehdotti ensimmäistä kertaa keliakialle vahvasti serologiaan perustuvia kriteerejä (33 Husby S, Koletzko S, Korponay-Szabó IR ym. European Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition guidelines for the diagnosis of coeliac disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2012;54:136–6.). Viime vuosina useat laadukkaat tutkimukset ovat vahvistaneet uudistettujen kriteerien toimivuuden keliakian diagnostiikassa sekä lapsilla että aikuisilla, oireista tai taudinkuvasta riippumatta (55 Werkstetter KJ, Korponay-Szabó IR, Popp A ym. Accuracy in diagnosis of celiac disease without biopsies in clinical practice. Gastroenterology 2017;153:924–35.,66 Fuchs V, Kurppa K, Huhtala H ym. Serology-based criteria for adult coeliac disease have excellent accuracy across the range of pre-test probabilities. Aliment Pharmacol Ther 2019;49:277–84.).

Joulukuussa 2018 päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa päädyttiin myös muuttamaan kriteerejä siten, että keliakia voidaan selvissä tapauksissa diagnosoida pelkän verinäytteen perusteella ilman tähystystä (77 Kaukinen K, Kurppa K, Schwab U ym. Keliakia. Käypä hoito (päivitystiivistelmä). Duodecim 2019;135:211–2.). Diagnoosi voidaan tehdä iästä ja oireista riippumatta ilman ohutsuolen koepalaa, mikäli IgA-luokan transglutaminaasivasta-ainetaso ylittää viitealueen ylärajan yli kymmenkertaisesti ja endomysiumvasta-ainetulos on positiivinen.

Lue myös

Serologiaan perustuvien kriteerien on arvioitu mahdollistavan diagnoosin jopa noin puolelle potilaista. Tähystys tarvitaan edelleen, mikäli vasta-ainetasot ovat matalammat tai jos vain toinen serologinen kriteeri täyttyy. Lisäksi tähystys tulee toki tehdä aina, kun kliinikko katsoo sen muuten aiheelliseksi.

Uusi Käypä hoito -suositus korostaa perusterveydenhuollon avainasemaa keliakian löytämisessä. Tehokas diagnostiikka on mahdollista vain hajauttamalla, koska esiintyvyys on suuri. Erikoissairaanhoitoon tulisi keskittää lasten ja ihokeliakian lopullinen diagnostiikka sekä aikuisten erotusdiagnostiset ongelmat (77 Kaukinen K, Kurppa K, Schwab U ym. Keliakia. Käypä hoito (päivitystiivistelmä). Duodecim 2019;135:211–2.).

Vaikka serologiaan perustuvaa keliakian diagnostiikkaa on ehdotettu pitkään, maailmalla näitä kriteereitä on alettu käyttää lapsilla hyvin hitaasti ja aikuisilla niitä on vieroksuttu. Miksi Suomessa uudistus voitiin tehdä? Yhtenäinen terveydenhuoltojärjestelmä, kansalliset hoitosuositukset, diagnostisten testien aktiivinen käyttö, terveydenhuollon asiantuntijoiden kouluttautuminen ja yleinen hyvä keliakiatietämys ovat mahdollistaneet huippuluokan keliakiadiagnostiikan.

Väestöseulontojen mukaan keliakiaa esiintyy länsimaissa 1–2 %:lla (11 Lindfors K, Ciacci C, Kurppa ym. Coeliac disease. Nat Rev Dis Primers 2019;5:3.). Suomen aikuisväestössä keliakia on diagnosoitu noin 0,7 %:lla, mikä on maailman kärkeä. Uudet kriteerit helpottavat ja nopeuttavat diagnoosiin pääsyä.

Kirjoittajat
Katri Kaukinen
LT, sisätautiopin professori, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri
Tampereen yliopisto, Keliakiatutkimuskeskus ja TAYS, sisätautien vastuualue
Kalle Kurppa
LT, lastentautiopin professori (ma.), lastentautien erikoislääkäri
Tampereen yliopisto, Lasten terveyden tutkimuskeskus ja TAYS, lastentautien vastuualue
Sidonnaisuudet

Katri Kaukinen: Keliakian Käypä hoito -suositusryhmän puheenjohtaja, Keliakialiiton asiantuntijaneuvoston puheenjohtaja.

Kalle Kurppa: Keliakialiiton asiantuntijaneuvoston jäsen.

Kirjallisuutta
1
Lindfors K, Ciacci C, Kurppa ym. Coeliac disease. Nat Rev Dis Primers 2019;5:3.
2
Ludvigsson J, Bai J, Biagi F ym. Diagnosis and management of adult coeliac disease: guidelines from the British Society of Gastroenterology. Gut 2014;63:1210–28.
3
Husby S, Koletzko S, Korponay-Szabó IR ym. European Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition guidelines for the diagnosis of coeliac disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2012;54:136–6.
4
Taavela J, Koskinen O, Huhtala H ym. Validation of morphometric analyses of small-intestinal biopsy readouts in celiac disease. PLoS One 2013;8:e76163.
5
Werkstetter KJ, Korponay-Szabó IR, Popp A ym. Accuracy in diagnosis of celiac disease without biopsies in clinical practice. Gastroenterology 2017;153:924–35.
6
Fuchs V, Kurppa K, Huhtala H ym. Serology-based criteria for adult coeliac disease have excellent accuracy across the range of pre-test probabilities. Aliment Pharmacol Ther 2019;49:277–84.
7
Kaukinen K, Kurppa K, Schwab U ym. Keliakia. Käypä hoito (päivitystiivistelmä). Duodecim 2019;135:211–2.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Euroopan ensimmäiset Wuhan-koronavirustapaukset todettiin Ranskassa

Maailmanlaajuisesti on vahvistettu yli 2 700 tartuntaa.

Työssä
Miten sinä hoitaisit: Toiveena sukupuolen korjaus – osa 1

17-vuotias biologinen tyttö hakeutui sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin asuinalueensa nuorisopsykiatrian poliklinikan kautta.

Kommentti
Lehmä vai mansikka?

– Opin sappileikkaussalissa jotain olennaista turvallisuudesta, kirjoittaa Sally Järvelä päästyään yli saliin laskeutuneesta hiljaisuudesta.

Ajassa
Siun sote vähentää 150 henkilötyövuotta

Yhteistoimintaneuvotteluissa tavoiteltiin 20 miljoonan euron pysyviä säästöjä.

Ajassa
Yliopistosairaaloiden tuottavuus laski, keskussairaaloiden nousi

Tuottavuus nousi eniten Keski-Pohjanmaan ja laski eniten Länsi-Pohjan keskussairaalassa.

Tieteessä
Geneettiset tekijät yhdistettiin vakaviin alkoholihaittoihin

Alkoholista johtuvia terveyshaittoja on useammin henkilöillä, joilla on perinnöllinen riski runsaaseen alkoholin käyttöön, selviää suomalaistutkimuksesta.