1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Liikunta toimii lääkkeenä moneen vaivaan
Tiede­pääkirjoitus 46/2019 vsk 74 s. 2623 - 2624

Liikunta toimii lääkkeenä moneen vaivaan

Kuvituskuva 1

Katriina Kukkonen-Harjula

LKT, dosentti

Eksote, kuntoutus (eläkkeellä)

Kuvituskuva 2

Helena Liira

LT, dosentti, terveyden edistämisen ylilääkäri

HUS, perusterveydenhuollon yksikkö

Lääkärilehden lääkäritoimituksen jäsen

Liikunta osana hoitoa -teeman vastuutoimittajat

   

Liikkumista ja liikuntaa kertyy nykyihmiselle useimmiten vapaa-aikana. Myös ruumiillisesti kuormittavat arkiaskareet ovat fyysistä aktiivisuutta, joka suurentaa energiankulutusta.

Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt tunnetaan jo varsin perusteellisesti (11 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services. https://health.gov/paguidelines/secondedition/report/pdf/PAG_Advisory_Committee_Report.pdf), terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien osuus on edelleen suuri. THL:n FinTerveys-kyselyn mukaan jopa puolet suomalaisista liikkuu vähemmän kuin suositellaan (22 Wennman H, Borodulin K, Jousilahti P. Vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisääntyvät Suomessa WHO:n tavoitteen mukaisesti. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 30/2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-381-6).

Lääkärillä on tärkeä tehtävä liikunnan ottamisessa puheeksi.

Tutkimusnäyttö liikunnan hyödyistä sairauksissa ja niiden ehkäisyssä on vankkaa. Tässä teemanumerossa keskitytään liikuntaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa (s. 2646−9) (33 Kujala U. Liikunta tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Suom Lääkäril 2019;74:2646–9.), syöpätautien ehkäisyssä ja hoidossa (s. 2656−9) (44 Penttinen H, Sormunen J. Liikunnan vaikutus syövän ehkäisyyn ja sairastuneiden kuolleisuuteen. Suom Lääkäril 2019;74:2656–9.) sekä osana mielen toipumista (s. 2650−4) (55 Laukkala T, Kukkonen-Harjula K. Liikunta tukee mielen toipumista. Suom Lääkäril 2019;74:2650–4.).

Näyttöön perustuvia väestön liikuntasuosituksia on päivitetty viime vuonna. USA:n terveysministeriön suosituksen (66 USA:n terveysministeriön suositus fyysisestä aktiivisuudesta. https://health.gov/paguidelines/second-edition,77 Piercy KL, Troiano RP, Ballard RM ym. The physical activity guidelines for Americans. JAMA 2018;320:2020–8.) mukaan 18−64-vuotiaat tarvitsevat kohtuukuormitteista aerobista liikuntaa, kuten reipasta kävelyä, 150−300 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75−150 minuuttia viikossa. Lisäksi tarvitaan vähintään kahtena päivänä viikossa liikuntaa, joka kohentaa lihasvoimaa ja kehon hallintaa. 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille suositellaan edellisten lisäksi tasapainoa ja nivelten liikkuvuutta ylläpitävää ja parantavaa aktiivisuutta.

Suosituksessa kestävyysliikunnan viikoittaista tavoiteaikaa (yläraja) on lisätty ja toisaalta on jätetty pois vaatimus liikuntakerran vähintään 10 minuutin kestosta.

Britannian terveysministeriö päivitti omat suosituksensa syyskuussa 2019 (88 UK Chief Medical Officers’ Physical Activity Guidelines. Department of Health and Social Care, Llwodraeth Cymru Welsh Government, Department of Health Northern Ireland and the Scottish Government. www.gov.uk/government/publications/physical-activity-guidelines-uk-chief-medical-officers-report). Ne ovat keskeisiltä osiltaan yhteneväiset USA:n suosituksiin, joihin perustuu myös UKK-instituutin lokakuussa julkistama väestön liikkumisen suositus (99 UKK-instituutti. Väestön liikkumisen suositus.). Siinä korostetaan kaikenlaista kevyttä liikkumista. Liikuskelulla voidaan vähentää paikallaanoloa kuten istumista. Paikallaanolon (sedentary behaviour) vähentämisestä ei kuitenkaan ole näyttöön perustuvia suosituksia aikuisille.

Liikunta kuuluu oleellisena osana monien pitkäaikaissairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunnan lisääminen tarkoittaa monelle potilaalle haastavaa elintapojen muutosta, johon yleensä tarvitaan myös ravitsemustottumusten muokkausta. Moniammatillinen lähestymistapa ja yhtenevä tuki terveydenhuollon ammattilaisilta edistävät uusien elintapojen pysyvyyttä.

Lue myös

Ensimmäinen askel liikuntaneuvonnassa on liikkumisen selvittely. Tähän täytyy varata aikaa, koska tarvitaan useampia kysymyksiä. Apua voi olla siitä, että potilas vastaa etukäteen kyselylomakkeeseen tai pitää päiväkirjaa. Potilastietojärjestelmistä valitettavasti puuttuvat eri-ikäisille validoidut kyselylomakkeet fyysisestä aktiivisuudesta.

Terveydenhuollossa tarvitaan liikuntaneuvontaa osana elintapaneuvontaa (s. 2660−2) (1010 Aittasalo M. Miten tuen potilasta muuttamaan liikkumistottumuk-siaan? Suom Lääkäril 2019;74:2660–2.­). Lääkärillä on tärkeä tehtävä liikunnan ottamisessa puheeksi (1111 Haseler C, Crooke R, Haseler T. Promoting physical activity to patients. BMJ 2019;366:l5230.) ja potilaan ohjaamisessa yksityiskohtaisempaan neuvontaan joko fysioterapeutille tai liikunnan ammattilaiselle, kuten liikunnanohjaajalle tai liikuntaneuvojalle. Tavoitteellisen liikuntaohjelman toteuttamiseen seurantoineen tarvitaan useampia tapaamisia. Etäteknologioita, kuten aktiivisuusmittareita, voidaan käyttää tukemaan elintapojen muutosta (1212 Rintala A, Hakala S, Sjögren T, toim. Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145, 2017. http://hdl.handle.net/10138/180932), mikäli potilas on siihen halukas.

Kirjoittajat
Katriina Kukkonen-Harjula
LKT, dosentti
Eksote, kuntoutus (eläkkeellä)
Helena Liira
LT, dosentti, terveyden edistämisen ylilääkäri
HUS, perusterveydenhuollon yksikkö
Lääkärilehden lääkäritoimituksen jäsen
Liikunta osana hoitoa -teeman vastuutoimittajat
Sidonnaisuudet

Katriina Kukkonen-Harjula ja Helena Liira: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services. https://health.gov/paguidelines/secondedition/report/pdf/PAG_Advisory_Committee_Report.pdf
2
Wennman H, Borodulin K, Jousilahti P. Vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisääntyvät Suomessa WHO:n tavoitteen mukaisesti. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 30/2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-381-6
3
Kujala U. Liikunta tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Suom Lääkäril 2019;74:2646–9.
4
Penttinen H, Sormunen J. Liikunnan vaikutus syövän ehkäisyyn ja sairastuneiden kuolleisuuteen. Suom Lääkäril 2019;74:2656–9.
5
Laukkala T, Kukkonen-Harjula K. Liikunta tukee mielen toipumista. Suom Lääkäril 2019;74:2650–4.
6
USA:n terveysministeriön suositus fyysisestä aktiivisuudesta. https://health.gov/paguidelines/second-edition
7
Piercy KL, Troiano RP, Ballard RM ym. The physical activity guidelines for Americans. JAMA 2018;320:2020–8.
8
UK Chief Medical Officers’ Physical Activity Guidelines. Department of Health and Social Care, Llwodraeth Cymru Welsh Government, Department of Health Northern Ireland and the Scottish Government. www.gov.uk/government/publications/physical-activity-guidelines-uk-chief-medical-officers-report
9
UKK-instituutti. Väestön liikkumisen suositus.
10
Aittasalo M. Miten tuen potilasta muuttamaan liikkumistottumuk-siaan? Suom Lääkäril 2019;74:2660–2.­
11
Haseler C, Crooke R, Haseler T. Promoting physical activity to patients. BMJ 2019;366:l5230.
12
Rintala A, Hakala S, Sjögren T, toim. Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145, 2017. http://hdl.handle.net/10138/180932

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.