1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mihin tarvitsemme big dataa terveydenhuollossa?
Tiede­pääkirjoitus 15-16/2017 vsk 72 s. 985

Mihin tarvitsemme big dataa terveydenhuollossa?

Kuvituskuva 1

Martti Kekomäki

professori, emeritus

Lääkäriliiton hallituksen jäsen

Massatieto, big data, tekee tuloaan ympäröivään yhteiskuntaan. Elämäntapamme, harrastuksemme ja kulutustottumuksemme tunnistetaan jo nyt sen avulla. Tekniikka ei enää aseta rajoja tiedon keräämiselle, lajittelun nopeudelle eikä tiedon kierrättämiselle eli sen uusiokäytölle.

Terveydenhuolto mielletään työvoima-, pääoma- ja tarvikeintensiiviseksi, mutta myös tietointensiiviseksi toiminnaksi, ja tämä näkyy yhä selvemmin sen kustannusrakenteessa. Toiminnan päämääräksi on nyt asetettu terveyshyöty – siis yksilöllinen pärjääminen – pelkkien palvelujen ja hetkellisen mielihyvän tuottamisen asemesta.

Velvollisuutemme on tuntea kaiken tuottamamme hoidon tuloksellisuus.

Palvelujärjestelmästä kerättävän ja jalostettavan tiedon päämääränä on laadun parantaminen. On mainiota, että myös Suomi alkaa yhä useammassa yhteydessä määritellä laadun kuusiulotteisena konstruktiona monien jälkiteollisten maiden tapaan. Nämä ulottuvuudet ovat vaikuttavuus, tehokkuus, turvallisuus, potilaskeskeisyys, oikea-aikaisuus ja yhdenvertaisuus.

Massatietoa tarvitaan sekä hoitopäätöksen tekoon että hoidon tuloksellisuuden arviointiin. Sen lisäksi sitä tarvitaan jatkossa yksilökohtaisen riskin arviointiin siinä tapauksessa, että valinnanvapaus toteutetaan maassamme hallituksen esittämällä tavalla.

Näyttöön perustuvalla hoidolla on Suomessa vakiintunut asema. Suomalainen lääkärikunta on myös ollut ensimmäisten joukossa tunnistamassa tieteelliseen näyttöön liittyvän valikoitumisharhan: kun halutaan vähentää satunnaistekijöiden vaikutusta lopputulokseen, tutkimusaineistoihin valitaan vain tietyn ikäisiä, yleensä vain yhtä tietyssä vaiheessa olevaa sairautta sairastavia potilaita. Arjen kliinisessä päätöksenteossa joudumme silti hoitamaan monen ikäisiä potilaita erilaisine tautivaiheineen ja kaikkine liitännäissairauksineen. Myös hoidon toteutuksessa joudumme turvautumaan sellaisiin kompromisseihin, joita etenevässä kliinisessä tutkimusasetelmassa ei hyväksyttäisi.

Silti velvollisuutemme on tuntea kaiken tuottamamme hoidon tuloksellisuus vähin erin tarkentuvalla tavalla. Tässä tarvitsemme massatietoa: Mitkä erilliset potilaaseen, hoidon valintaan ja sen toteuttamiseen liittyvät, ehkä ensinäkemältä vähäiset seikat osoittautuvat tärkeiksi työmme tuloksen kannalta? Mihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, kun haluamme varmistaa toiminnan vaikuttavuuden? Analyysimenetelmäksi soveltunee parhaiten bayesilainen kokemusta kartuttava asetelma, jossa jokainen uusi havainto vaikuttaa osaltaan koko toiminnan arvottamiseen: a posteriori -tieto on viisaampaa kuin a priori -tieto.

Lue myös

Toinen massatiedon suuri käyttöalue on yksilökohtaisen riskin arviointi. Yksilötasoisen valinnanvapauden laajetessa kaupallisilla tuottajilla on suuri houkutus kerätä aktiivisella markkinoilla pieniriskiset kansalaiset omiin järjestelmiinsä, koska silloin parhaat katteet hipovat sataa prosenttia. Yksilön riskin arvioinnin korjaamiseen ei riitä jokin painotettu eli ikäjakaumaan, työssä käymiseen tai sukupuoleen perustuva arvio, kuten tuoreessa valinnanvapautta koskevassa lakiluonnoksessa esitetään.

Yksilökohtaista valinnanvapautta ei pidä ottaa käyttöön kapitaatioon perustuvassa rahoitusjärjestelmässä, ennen kuin tämä massatietoa soveltava kotiläksy on tehty. Yksilökohtaiset kustannukset saadaan selville parissa kuukaudessa. Kustannuseroja selittävien, massadatasta kerättävien muuttujien tunnistaminen voi kuitenkin viedä muutaman vuoden.

Jotta yksilötasoinen valinnanvapaus ei tuottaisi pelkkää kaaosta, jokaiselle suomalaiselle olisi vuosittain laskettava hänen hyvinvointiriskinsä euroissa. Tämä määrä euroja olisi siis se kuuluisa "jaloillaan äänestävän kansalaisen repussa oleva rahasumma", jonka palvelujen tuottaja vastuun kantamisesta saisi.

Ei enempää, ei vähempää.

Kirjoittajat
Martti Kekomäki
professori, emeritus
Lääkäriliiton hallituksen jäsen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.