1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mikä avuksi nuorten mielenterveysoireissa?
Tiede­pääkirjoitus 19/2020 vsk 75 s. 1095

Mikä avuksi nuorten mielenterveysoireissa?

Kuvituskuva 1

Silja Kosola

Puolet kaikista mielenterveyden häiriöistä ilmenee ensimmäisen kerran ennen 14 vuoden ikää ja 75 % alle 25-vuotiaana (11 Kessler RC, Berglund P, Demler O ym. Lifetime prevalence and age-of-onset distributions of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;6:593–602.). Vakavien häiriöiden esiintyvyys on pysynyt varsin tasaisena, esimerkiksi skitsofreniaa sairastaa 0,5–1,5 % väestöstä (22 Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. 22.1.2015. https://www.kaypahoito.fi/hoi35050). 2000-luvulla lisääntynyt nuorten ahdistus- ja masennusoireilu on kuitenkin johtanut kestämättömään nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kysyntään (33 Yle Uutiset. Nuoret eivät enää häpeä mielenterveysongelmiaan – hoidot ruuhkautuvat, kun apua haetaan enemmän kuin koskaan. 13.9.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10400083).

Yksi tavoite on saavutettu: mielenterveyden häiriöihin liittyvä häpeä laimenee nuorilla (33 Yle Uutiset. Nuoret eivät enää häpeä mielenterveysongelmiaan – hoidot ruuhkautuvat, kun apua haetaan enemmän kuin koskaan. 13.9.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10400083). Samalla olemme vaarassa luisua medikalisaation puolelle, jos emme ymmärrä ahdistuksen ja alakulon tunteiden kuuluvan elämään ja saa nuoria ja heidän läheisiä aikuisiaan ymmärtämään tätä.

Suomessa on meneillään hölmöläisten peitonjatkamisoperaatio.

Ahdistus ja alakulo ovat tunteita siinä missä ilo ja onnikin, ja kuten muutkin tunteet, ne tulevat ja menevät (kuvio). Vasta jos ahdistus tai alakulo lamauttaa toimintakyvyn ja johtaa aiemmin iloa tuottaneen tai arkeen kuuluvan toiminnan välttelyyn, ne muuttuvat patologisiksi. Entä paljonko nuorten ahdistus, alakulo ja mielenterveyspalvelujen tarve vähenisivät, jos he nukkuisivat yhtä paljon kuin 1990-luvulla (44 Keyes KM, Maslowsky J, Hamilton A ym. The great sleep recession: changes in sleep duration among US adolescents, 1991-2012. Pediatrics 2015;3:460–8.,55 Twenge JM, Krizan Z, Hisler G. Decreases in self-reported sleep duration among US adolescents 2009-2015 and association with new media screen time. Sleep Med 2017;39:47–53.)?

Suomessa on meneillään hölmöläisten peitonjatkamisoperaatio. Laki ja asetus määräävät koulukuraattorit ja -psykologit keskittymään yhteisölliseen työhön ja kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit tehtailemaan terveystarkastuksia. Tuotannollinen tehokkuus on huipussaan (terveystarkastuksia tuotetaan valtavasti), mutta nuorille ei ole enää tarjolla aikuisia, joiden kanssa he pääsisivät helposti juttelemaan, kun tarve on.

Siksi kouluihin ja oppilaitoksiin tuodaan yhä uusia ammattilaisia: psykiatrisia sairaanhoitajia, nuorisotyöntekijöitä ja erillisiä mielenterveyspsykologeja. Riittävän moni ei tunnu kysyvän, mikä on opiskeluhuollon allokatiivinen tehokkuus (tehdäänkö oikeita asioita?) tai sosiaalinen tehokkuus (kohdistuvatko toimet oikein?).

Lue myös

Nuoret toivovat saavansa terveys- ja hyvinvointipalvelut arjessaan. Toive on kuultu, ainakin kun kyseessä ovat koulua käyvät tai opiskelevat nuoret. Toisaalta ammattilaisten asenne ja osaaminen ovat avainasemassa nuorten kanssa aina. Osaako ammattilainen kohdata nuoren? Onko hänellä riittävää tietotaitoa? Hyvä alku olisi, että koululääkäriksi aikova suorittaisi Duodecimin Oppiportissa julkaistun Nuori vastaanotolla -kurssin. Sen tarkoitus on edistää myönteistä vuorovaikutusta nuoren asiakkaan/potilaan kanssa (66 Oppiportti. Nuori vastaanotolla. Julkaistu 5.12.2019. https://www.oppiportti.fi/op/dvk00164).

Terveydenhoitaja Tiina Putkuri pyrkii väitöskirjahankkeellaan selvittämään terveydenhoitajien mielenterveysosaamista ja lisäkoulutuksen tarvetta.

Valtaosa lievästä ja keskivaikeasta oireilusta olisi hoidettavissa perusterveydenhuollossa tai jopa omahoito-ohjelmien avulla (77 Nuorten mielenterveystalo, omahoito-ohjelmat. https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_omaapu/oma-apu/Pages/default.aspx). Edellytyksenä on, että liian yksityiskohtainen laki ja asetus purettaisiin, opiskeluhuollon resurssit vastaisivat suosituksia, ammattilaisten asenne ja osaaminen olisivat kohdallaan ja koululääkäri saisi nuorisopsykiatrian konsultaatiotukea niin, että vältyttäisiin lähetteiden ja nuorten pallottelulta. Silloin lisäpanokset voitaisiin suunnata koulutuspolun ulkopuolella oleville, todellisessa tarpeessa oleville nuorille. Toisaalta tuen tarve kasvanee koronavirusta seuraavan taantuman myötä kaikilla nuorilla.

Kirjoittajat
Silja Kosola
nuorisolääketieteen dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri
HUS Lastentautien tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto
Sidonnaisuudet

Silja Kosola: Työsuhde (Helsingin kaupunki, päättyi 2019), luentopalkkiot (Edumar, Yleislääkärit ry), korvaus koulutus­aineiston tuottamisesta (Kustannus Oy Duodecim).

Kirjallisuutta
1
Kessler RC, Berglund P, Demler O ym. Lifetime prevalence and age-of-onset distributions of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;6:593–602.
2
Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. 22.1.2015. https://www.kaypahoito.fi/hoi35050
3
Yle Uutiset. Nuoret eivät enää häpeä mielenterveysongelmiaan – hoidot ruuhkautuvat, kun apua haetaan enemmän kuin koskaan. 13.9.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10400083
4
Keyes KM, Maslowsky J, Hamilton A ym. The great sleep recession: changes in sleep duration among US adolescents, 1991-2012. Pediatrics 2015;3:460–8.
5
Twenge JM, Krizan Z, Hisler G. Decreases in self-reported sleep duration among US adolescents 2009-2015 and association with new media screen time. Sleep Med 2017;39:47–53.
6
Oppiportti. Nuori vastaanotolla. Julkaistu 5.12.2019. https://www.oppiportti.fi/op/dvk00164
7
Nuorten mielenterveystalo, omahoito-ohjelmat. https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_omaapu/oma-apu/Pages/default.aspx

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Isot muutokset vaativat rohkeutta

Ratkaisu neuvottelutuloksen hyväksymisestä oli vaikea, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Laura Lindholm.

Tiedepääkirjoitus
Vaikuttavuusnäyttö potilastyössä ja johtamisessa

Järjestelmälliset katsaukset ovat välttämättömiä mahdollisimman luotettavalle vaikuttavuusnäytölle, kirjoittaa Antti Malmivaara.

Ajassa
Lääkäri viettää koronakesän lomansa pätkissä

Lopullisesti lomien kohtalo ratkeaa, kun nähdään miten epidemia etenee.

Tieteessä
Outoja vaiheita klorokiinitutkimuksissa

Tutkimukset keskeyttänyttä raporttia on kritisoitu jyrkästi ja Lancet on vetänyt sen pois.

Liitossa
Minä toivon

Meidän tulee ymmärtää hyvinvointimme peruspilarien merkitys, kirjoittaa Juho Kivistö.

Ajassa
Palliatiivisen lääketieteen opetus sai suosituksen

Opetuksen aihealueista vuorovaikutus, psykososiaalinen tuki ja hoitolinjaukset vaativat eniten kehittämistä.