1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miten depressiosta johtuvia sairauslomia voidaan vähentää?
Tiede­pääkirjoitus 39/2020 vsk 75 s. 1969

Miten depressiosta johtuvia sairauslomia voidaan vähentää?

Sairauspäivärahan saajien määrä on kasvanut vuodesta 2017 lähtien (11 Kelan tutkimusblogi 2020. https://www.kela.fi/ajankohtaista-tilastot/-/asset_publisher/S7FocUefTr02/content/mielenterveyden-hairioista-johtuvien-sairauspoissaolojen-kasvu-jatkuu-jyrkkana). Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla etenkin mielenterveyden häiriöiden takia. Lisäksi lähes kymmenen henkilöä päivässä jää työkyvyttömyyseläkkeelle depression takia (22 https://www.etk.fi/tiedote/tyokyvyttomyyselakkeelle-siirrytaan-yha-useammin-masennuksen-vuoksi/).

Lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden keskeinen syy on depressio. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan masennus ei kuitenkaan ole lisääntynyt koko väestössä (33 www.terveys2011.info), vaikka masennushäiriöt ovat jossain määrin lisääntyneet naisilla.

Depression varhaista hoitoa on kehitettävä paljon aktiivisemmaksi.

Hiljattain päivitetyn Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan masennuksen vaikuttavia hoitoja ovat lääkehoito, psykoterapia ja erilaiset neuromodulaatiohoidot sekä näiden yhdistelmät. Suosituksessa todetaan selkeästi, että jos depressiossa tarvitaan sairauspoissaoloa, siihen tulee aina liittää aktiivista hoitoa ja tiivistä seurantaa.

Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että vain pieni osa masennukseen sairastuneista hakee hoitoa ja heistäkin vain osa saa asianmukaista hoitoa (44 Laukkala T, Isometsä E, Hämäläinen J, Heikkinen M, Lindeman S, Aro H. Antidepressant treatment of depression in the Finnish general population. Am J Psychiatry 2001;158:2077–9.,55 Hämäläinen J, Isometsä E, Laukkala T ym. Use of health services for major depressive episode in Finland. J Affect Disord 2004:79;105–12.). Masennuksen varhaista tunnistamista tulee kehittää.

Valitettavan harva potilas on saanut systemaattista ja tehokasta hoitoa masennukseensa edes ennen kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle joutumistaan (6–8), vaikka he ovat varmasti terveydenhuollon piirissä: heille on kirjoitettu B-lausunto sairauspäivärahaa, kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä varten.

Työkyvyttömyyteen johtava masennus aiheuttaa runsaasti kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä yksilölle ja yhteiskunnalle. Erityisen huolestuttavaa on nuorten ja varhaiskeski-ikäisten työkyvyttömyyden kroonistuminen. Heillä olisi paljon työvuosia jäljellä.

Depression varhaista hoitoa tulee kehittää huomattavasti aktiivisemmaksi ja hyödyntää enemmän Kelan kuntoutuksen ja työeläkekuntoutuksen mahdollisuuksia. Ensimmäisen masennuksen varhaisvaiheen hoito on tuloksellisempaa kuin pitkittyneen depression hoito. Työpaikoilla on kokeiltu sairauspoissaolojen vähentämistä varhaisen vaiheen psykoterapialla ja matalan kynnyksen sähköisillä palveluilla, ja tulokset ovat hyviä.

Lue myös

Sairauspoissaolojen pituutta ja kirjoituskäytäntöjä tulisi tarkastella kriittisesti. Osasairauspäivärahaa käytetään yhä liian harvoin. Useammin voitaisiin käyttää myös työterveyshuollon päätöksellä käynnistettävää työkokeilua, jossa työtehtäviä tuntuvasti muokataan työntekijälle sopivammiksi. Psykiatrian poliklinikoiden ja työterveyshuollon tulisikin tehdä tiivistä yhteistyötä masennuspotilaan hoidossa, jotta työkyvyn tukitoimet ja työhön paluun mahdollisuudet selvitettäisiin jo hoitojakson aikana.

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat usein esteen palata senhetkiseen työhön, vaikka työkykyä olisi jäljellä toisenlaiseen työhön. Ammatillinen kuntoutus tulisi ajoittaa nykyistä tarkemmin. Se käynnistetään usein liian myöhään tai – harvemmin – liian aikaisin, kun työntekijän voimavarat eivät vielä riitä. Laajennettu työhön paluun tuki on liian harvoin käytetty ammatillisen kuntoutuksen muoto.

Varhainen ja tehokas tuki ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Sellaisen järjestäminen edellyttää työterveyshuollon ja työpaikkojen aktiivista yhteistyötä. Työhön paluun kynnys on sitä korkeampi, mitä kauemmin masentunut työntekijä pidetään pois työelämästä.

Kirjoittajat
Kirsi Suominen
psykiatrian dosentti
Helsingin kaupunki, Kela, Ilmarinen
Veera Pohjolainen
LT, psykiatrian erikoislääkäri
Helsingin kaupunki, Ilmarinen
Pertti Heikman
LT, psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja
Helsingin yliopisto, HUS psykiatria, Ilmarinen, MELA
Kari-Pekka Martimo
työterveyshuollon dosentti
Ilmarinen
Maija Haanpää
neurologian dosentti
Ilmarinen, HYKS, neurokirurgian klinikka, Töölön sairaala
Sidonnaisuudet

Kirsi Suominen: Työsuhde (Helsingin kaupunki, Kela, Ilmarinen).

Veera Pohjolainen: Ei sidonnaisuuksia.

Pertti Heikman: Työsuhde (Ilmarinen, MELA), asiantuntijalausunto (Liikennevahinkolautakunta), Osakkeet/optiot (Orion).

Kari-Pekka Martimo: Luentopalkkiot (Lundbeck, Pfizer, Edumar, Työterveyslaitos).

Maija Haanpää: Konsultointi (Pfizer), luentopalkkiot (Pfizer), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Pfizer).

Kirjallisuutta
1
Kelan tutkimusblogi 2020. https://www.kela.fi/ajankohtaista-tilastot/-/asset_publisher/S7FocUefTr02/content/mielenterveyden-hairioista-johtuvien-sairauspoissaolojen-kasvu-jatkuu-jyrkkana
2
https://www.etk.fi/tiedote/tyokyvyttomyyselakkeelle-siirrytaan-yha-useammin-masennuksen-vuoksi/
3
www.terveys2011.info
4
Laukkala T, Isometsä E, Hämäläinen J, Heikkinen M, Lindeman S, Aro H. Antidepressant treatment of depression in the Finnish general population. Am J Psychiatry 2001;158:2077–9.
5
Hämäläinen J, Isometsä E, Laukkala T ym. Use of health services for major depressive episode in Finland. J Affect Disord 2004:79;105–12.
6
Isometsä ET, Katila H, Aro T. Disability pension for major depression in Finland. Am J Psychiatry 2000;157:1869–72.
7
Honkonen TI, Aro TI, Isometsä ET, Virtanen EM, Katila HO. Quality of treatment and disability compensation in depression: Comparison of 2 nationally representative samples with a 10-year interval in Finland. J Clin Psychiatry 2007;68:1886–93.
8
Suominen K, Kronqvist K, Karjalainen K, Husman K, Katila-Keso L, Haanpää M. Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? Suom Lääkäril 2013;68:232–6.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.

Kommentti
Kielellä on väliä

Jos potilas ei ymmärrä mitä lääkäri hänelle yrittää sanoa, murenee hoitosuhteen pohja, kirjoittaa Eija Kalso.

Blogi
Keskity nyt

Olen kehittänyt keskittymiskyvyn häiriön enkä löydä sille muuta syytä kuin muuttuneen median käyttöni, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Lääkäriliitto: aborttilakia uudistettava kansalaisaloitteen mukaisesti

Perustelujen vaatimisesta ja kahden lääkärin tapaamisesta halutaan luopua.

Ajassa
THL: Ikä ja taustasairaudet vievät koronapotilaan sairaalaan

Ikä lisää kuoleman riskiä perusterveilläkin.