1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pitääkö suomalaisten haimoista olla huolissaan?
Tiede­pääkirjoitus 39/2018 vsk 73 s. 2167

Pitääkö suomalaisten haimoista olla huolissaan?

Kuvituskuva 1

Pauli Puolakkainen

professori, ylilääkäri

Helsingin yliopisto, HUS Vatsakeskus

Haiman sairaudet ovat Suomessa varsin yleisiä, mutta ne tunnetaan puutteellisesti. Diagnostiikka on kehittynyt sekä vakiintuneiden laboratoriokokeiden, kuten amylaasin ja elastaasin määritysten, että tarkkojen kuvantamistutkimusten ansiosta. Perinteisten kuvantamismenetelmien ohella endoskooppinen kaikukuvaus on vakiinnuttamassa asemaansa haimasairauksien diagnostiikassa. Se on tuonut myös aiempaa paremmat mahdollisuudet turvalliseen ja tarkkaan näytteenottoon haimasta.

Akuutti haimatulehdus on edelleen varsin yleinen sairaus Suomessa. Sen diagnosointi on pääosin verrattain ongelmatonta, ja lievä tautimuoto on yleensä hoidettavissa sairaalassa muutamassa päivässä (ks. s. 2184–9) (11 Laukkarinen J, Karjula H, Puolakkainen P. Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2018;73:2184–9.). Haasteellisempaa on vaikean tautimuodon varhainen havaitseminen ja hoito erikoissairaanhoidon tehohoito-olosuhteissa. Kehittynyt tehohoito on parantanut merkittävästi ennustetta. Avoleikkauksiin on tarvetta enää hyvin harvoin. Alkoholi on akuutin haimatulehduksen tärkein syy, ja taudin uusimisen ehkäisyssä alkoholinkäytöstä pidättäytyminen on ensiarvoista. Tarvittaessa potilaalle on oltava tarjolla sitä tukevia interventioita. Sappiperäisessä haimatulehduksessa pidetään nykyään tärkeänä sappirakon poistoleikkausta jo ensimmäisen sairaalahoitojakson aikana.

Haiman sairaudet ­tunnetaan ­puutteellisesti.

Krooninen haimatulehduksen tarkkaa esiintyvyyttä ei tiedetä, mutta todennäköisesti tauti on paljon yleisempi kuin on luultu (ks. s. 2190–5) (22 Kylänpää L, Grönroos J, Arkkila P. Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2018;73:2190–5.). Kroonista haimatulehdusta ei edelleenkään osata epäillä riittävän usein, ja potilaiden kivun tai ripulin syyn selvittämiseksi tehdään turhia tutkimuksia. Diagnosoitua kroonista haimatulehdusta osataan menestyksellisesti hoitaa entsyymikorvaus- ja mm. ravitsemushoidolla sekä endoskooppisilla menetelmillä.

Suomessa todetaan uusia haimasyöpätapauksia vuosittain noin tuhat. Haimasyövän varhaisoireet ovat usein petollisen vähäisiä (ks. s. 2208–13) (33 Kauhanen S, Kokkola A, Korkeila E, Saarela A, Puolakkainen P. Haimasyövän nykyhoito. Suom Lääkäril 2018;73:2208–13.). Toisaalta ainoa keino taudin heikon ennusteen parantamiseksi on varhainen toteaminen. Varhaisvaiheessa radikaali kirurginen hoito on mahdollista. Valitettavasti muiden hoitomuotojen tulokset ovat edelleen vaatimattomia. Haimasyövän toteaminen jo perusterveydenhuollossa on merkittävä haaste, ja varhaisvaiheen taudin löytämiseksi kaivattaisiinkin uusia keinoja. Tämän erikoisnumeron artikkelit toiveemme mukaan tarjoaa tähän käyttökelpoisia työkaluja (ks. s. 2196–202) (44 Seppänen H, Laukkarinen J, Lantto E, Venesmaa S. Pesäke haimassa: miten tutkin, seuraan ja hoidan? Suom Lääkäril 2018;73:2196–202.).

Lue myös

Haiman sairauksien tarkempi diagnostiikka on tuonut uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita (55 Löhr JM, Dominguez-Munoz E, Rosendahl J ym; HaPanEU/UEG Working Group. United European Gastroenterology evidence-based guidelines for the diagnosis and therapy of chronic pancreatitis (HaPanEU). United European Gastroenterol J 2017;5:153–99.). Endoskooppiset tutkimusmenetelmät ja niiden yhdistetyt hoitomahdollisuudet ovat erityisesti kehittyneet viime vuosina (ks. s. 2203–7) (66 Siiki A, Arkkila P, Karjula H, Kylänpää L. Endoskopia haima­sairauksien diagnostiikassa. Suom Lääkäril 2018;73:2203–7.). Haimaa voidaan tutkia mm. kaukoputki- tai kaikukuvausmenetelmällä, ja saman tutkimuksen aikana voidaan tehdä hoitotoimenpiteitä. Suomalaisissa erikoissairaanhoidon osaamiskeskuksissa haimasairauksien komplikaatioita osataan hoitaa sujuvasti endoskooppisesti.

Haimasairautta tulee osata epäillä etenkin alkoholin suurkuluttajilla ja henkilöillä, joilla on joko muu autoimmuunisairaus tai suvussa haimasyöpää. Diagnostiikkaa tulee käyttää kohdennetusti, ja etenkin endoskooppisia diagnosointi- ja hoitomenetelmiä on syytä hyödyntää komplisoituneen sairauden hoidossa. Avoterveydenhuollon lääkäreitä kannustetaan hyvin suunnattujen ja oikein ajoitettujen lähetteiden kirjoittamiseen, ja erikoissairaanhoidon lääkäreiltä toivotaan selkeitä ohjeita jatkohoidon toteuttamiseen.

Kun lääkärikunnan tietämys haimasairauksista on kohdallaan, suomalaisten haimoista ei tarvitse olla kovin huolissaan. Tässä Lääkärilehden teemanumerossa suomalaiset asiantuntijat esittelevät haimasairauksiin liittyviä kansanterveyden ja perusterveydenhuollon sekä käytännön kliinisen toiminnan kannalta merkityksellisiä näkökohtia.

Kirjoittajat
Pauli Puolakkainen
professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto, HUS Vatsakeskus
Perttu Arkkila
dosentti, osastonylilääkäri
HUS Vatsakeskus
Kirjallisuutta
1
Laukkarinen J, Karjula H, Puolakkainen P. Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2018;73:2184–9.
2
Kylänpää L, Grönroos J, Arkkila P. Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2018;73:2190–5.
3
Kauhanen S, Kokkola A, Korkeila E, Saarela A, Puolakkainen P. Haimasyövän nykyhoito. Suom Lääkäril 2018;73:2208–13.
4
Seppänen H, Laukkarinen J, Lantto E, Venesmaa S. Pesäke haimassa: miten tutkin, seuraan ja hoidan? Suom Lääkäril 2018;73:2196–202.
5
Löhr JM, Dominguez-Munoz E, Rosendahl J ym; HaPanEU/UEG Working Group. United European Gastroenterology evidence-based guidelines for the diagnosis and therapy of chronic pancreatitis (HaPanEU). United European Gastroenterol J 2017;5:153–99.
6
Siiki A, Arkkila P, Karjula H, Kylänpää L. Endoskopia haima­sairauksien diagnostiikassa. Suom Lääkäril 2018;73:2203–7.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Avi asetti uhkasakon – Nurmeksen yöpäivystys pitää lopettaa

Määräykseen sisältyy 200 000 euron uhkasakko.

Tieteessä
Laihduttamisyritykset kasvattivat riskiä lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen

Alun perin normaalipainoiset laihduttajat lihoivat enemmän 11 vuoden aikana kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Ajassa
Missä maskisuositus viipyy?

Lääkärit suosittelevat Twitterissä suojaamaan maskilla itseään ja muita koronavirukselta.

Ajassa
FinnHELP tarjoaa tukea päivystyksen työntekijöille korona-aikana

- Korona on tehnyt terveydenhuollon ammattilaiset näkyviksi kokonaisina, sanoo Sari Ridell.

Ajassa
Koronahuoli näkyi kesätöissä

Erityisesti vanhemmat potilaat ottivat epidemian puheeksi, Rebekka Laitinen kertoo.

Ajassa
Mielekäs vapaa-aika painaa lääkäriopiskelijoiden työpaikan valinnassa

Useimmat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat haluavat tehdä osa-aikaista työtä valmistuttuaan.