1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pitäisikö lääkärienkin työmäärää mitata?
Tiede­pääkirjoitus 45/2019 vsk 74 s. 2551 - 2552

Pitäisikö lääkärienkin työmäärää mitata?

Kuvituskuva 1

Auvo Rauhala

dosentti, ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri

työelämäprofessori, Åbo Akademi

Kuvituskuva 2

Marina Kinnunen

KTT, johtaja

Vaasan sairaanhoitopiiri

   

Kun hoitajien työmäärä ylittää optimin, sekä HaiPro-ilmoitusten että sairaalakuolemien määrä kasvaa selvästi (11 Fagerström L, Kinnunen M, Saarela J. Nursing workload, patient safety incidents and mortality: an observational study from Finland. BMJ Open 2018;8(4):e016367. DOI: 10.1136/bmjopen-2017-016367.). Tämän näytti Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä, jonka on osoitettu mittaavan hoitajien työmäärää validisti ja luotettavasti (22 Rauhala A. The validity and feasibility of measurement tools for human resources management in nursing: case of the RAFAELA system. Kuopion yliopiston julkaisuja. E. Väitöskirja, yhteiskuntatieteet Kuopion yliopisto 2008 no. 159.). Järjestelmä ilmoittaa osaston hoitajien päivittäisen työmäärän hoitoisuuspisteinä hoitajaa kohti. Myös työmäärän optimipisteet eri osastoille voidaan määrittää järjestelmän avulla.

Mittaristoa käytetään laajasti Suomen terveydenhuollossa. Järjestelmään sisältyy vuodeosastojen ja avohoidon yhteisen mittarin lisäksi myös kolme muuta mittaria suppeammille hoitotyön aloille. Samantyyppisiä tuloksia kuolleisuudesta ja komplikaatioista on toki saatu myös käyttäen karkeampaa mittaria, hoitaja/potilas-suhdelukua (33 Aiken LH, Sloane DM, Bruyneel L ym. Nurse staffing and education and hospital mortality in nine European countries: a retrospective observational study. Lancet 2014;383:1824–30.), mutta nämä tulokset eivät ole yhtä yksiselitteisiä. Rafaela-järjestelmää käyttäen on myös osoitettu hoitajien sairauslomien selvästi lisääntyvän, kun hoitoisuus ylittää optimin (44 Rauhala A, Kivimäki M, Fagerström L ym. What degree of work overload is likely to cause increased sickness absenteeism among nurses? Evidence from the RAFAELA patient classification system. J Nurs Adm 2007;57(3):286–95.).

Ongelmat pitää joka tapauksessa ratkaista, olipa työmäärän mittaria tai ei.

Terveydenhuollon ammattiryhmissä koetaan yleisesti työn kuormituksen olevan suuri. Viime aikoina on ollut paljon keskustelua vanhusten hoivakotien hoitohenkilöstön mitoituksesta, erityisesti siitä, pitääkö mitoituksen perustua dokumentoituun tarpeeseen, kuten hoitoisuusmittaukseen.

Entä lääkärit sitten? Lääkärien työnkuormitusta lisäävät mm. työvoimapula, päivystykset ja heikosti työtä tukevat potilastietojärjestelmät. Psykososiaalisiin työolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä kuormittavimmiksi on koettu kiire, pakkotahtisuus ja heikko tiedonkulku (55 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos. Lääkärin työolot ja terveys 2015. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5229/l_k_rin_ty_olot_ja_terveys_2015_tuloksia.pdf,66 Elovainio M, Virtanen M, Oksanen T. Lääkärien työolot, terveys ja työkyky. Duodecim 2017;133:647–52.). Lääkärien työmäärää käsittelevä kirjallisuus painottuu näihin työn kuormitustekijöihin ja siihen, millainen yhteys niillä on työhyvinvointiin ja loppuunpalamiseen.

Lääkärien työmäärälle ja mitoitukselle ei ole olemassa hoitoisuusmittarin kaltaista validia, laajasti käytettyä mittaria. Työmäärää kuvaamaan on koetun työmäärän lisäksi käytetty mm. työtunteja, potilaiden tai toimenpiteiden lukumääriä ja vastuuväestön kokoa.

Lue myös

Lääkärien työmäärän luotettavan mittaamisen hyödyt olisivat ilmeiset: Mikä on työmäärän yhteys potilaiden hoidon tuloksiin ja vaaratapahtumien määrään? Entä mikä on yhteys lääkärin omaan fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan ja hyvinvointiin? Mikä on oikea ja oikeudenmukainen resurssien tarve ja kohdistus eri yksiköissä niin potilashoidon kuin lääkärien työhyvinvoinninkin kannalta?

Lääkärien työmäärän mittarin kehittämiseen sisältyy kuitenkin vaikeita haasteita: työ on hyvin vaihtelevaa ja yksilöllistä. Siihen vaikuttavat mm. erikoisala, muu työnjako, työpisteiden määrä, päivystykset, konsultoinnit, ohjaus ja potilaiden ominaisuudet. Yhden tai muutaman mittarin sijaan tarvittaisiinkin lukuisia spesifisiä mittareita.

Mittarin puuttuminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että lääkärin työmäärän selviin kohtuuttomuuksiin ei puututa. Esimerkiksi päivystäessään lääkäri voi olla pitkästä, rankasta työrupeamasta ja valvomisesta hyvinkin uuvuksissa.

Työn määrään, sisältöön ja organisointiin sekä johtamiseen ja työyhteisöön liittyvät ongelmat pitää joka tapauksessa ratkaista, olipa työmäärän mittaria tai ei (66 Elovainio M, Virtanen M, Oksanen T. Lääkärien työolot, terveys ja työkyky. Duodecim 2017;133:647–52.). Siten voidaan kehittää sekä lääkärien työolosuhteita että potilasturvallisuutta. Toisaalta uskomme, että työmäärän mittarikin ratkeaa aivan lähivuosina, kun rakenteista tietoa aletaan kerätä suoraan potilaskertomus- ja muista tietojärjestelmistä ja siitä analysoidaan lääkärien työmäärää tekoälyn avulla tuotetuilla algoritmeilla.

Kirjoittajat
Auvo Rauhala
dosentti, ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri
työelämäprofessori, Åbo Akademi
Marina Kinnunen
KTT, johtaja
Vaasan sairaanhoitopiiri
Sidonnaisuudet

Auvo Rauhala: Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.

Marina Kinnunen: Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen hallituksen jäsen.

Kirjallisuutta
1
Fagerström L, Kinnunen M, Saarela J. Nursing workload, patient safety incidents and mortality: an observational study from Finland. BMJ Open 2018;8(4):e016367. DOI: 10.1136/bmjopen-2017-016367.
2
Rauhala A. The validity and feasibility of measurement tools for human resources management in nursing: case of the RAFAELA system. Kuopion yliopiston julkaisuja. E. Väitöskirja, yhteiskuntatieteet Kuopion yliopisto 2008 no. 159.
3
Aiken LH, Sloane DM, Bruyneel L ym. Nurse staffing and education and hospital mortality in nine European countries: a retrospective observational study. Lancet 2014;383:1824–30.
4
Rauhala A, Kivimäki M, Fagerström L ym. What degree of work overload is likely to cause increased sickness absenteeism among nurses? Evidence from the RAFAELA patient classification system. J Nurs Adm 2007;57(3):286–95.
5
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos. Lääkärin työolot ja terveys 2015. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5229/l_k_rin_ty_olot_ja_terveys_2015_tuloksia.pdf
6
Elovainio M, Virtanen M, Oksanen T. Lääkärien työolot, terveys ja työkyky. Duodecim 2017;133:647–52.

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Sädehoidon haitat voivat tulla viiveellä

Valtaosa merkittävistä haitoista ilmaantuu vasta myöhäisseurannassa.

Kommentti
Kuka haluaa johtaa terveyskeskusta?

Hyvä johtaminen ei riitä, jos resursseja ei ole, kirjoittaa Minna Mantila.

Ajassa
THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus

Hankkeessa on perustettu seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä.

Blogi
Miksi annamme tasoitusta?

Mihin valmiiden erikoislääkärien haahuiluvuosien järjestelmää Suomessa oikein tarvitaan, miettivät Toni ja Laura Seppälä Baltimoressa.

Tieteessä
Tekonivelen sementtikiinnitys turvallinen myös iäkkäämmillä potilailla

Luusementin käyttöön lonkan tekonivelen kiinnityksessä ei liity lisääntynyttä kuolleisuutta, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Päihdeäitien kuntoutukseen voi hakea avustusta

Valtionavustuksen taustalla on hallitusohjelman linjaus päihdeäitien ja päihdeperheiden palveluista.