1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pysyvä talviaika on parempi vaihtoehto
Tiede­pääkirjoitus 37/2019 vsk 74 s. 1991

Pysyvä talviaika on parempi vaihtoehto

Ihmisillä on silmiin tulevan valon ja pimeyden vuorottelun tahdittama sisäinen kello. Aikavyöhykkeen mukaisen virallisen ajan ja aurinkoaikaa seuraavan sisäisen kellon välisestä ristiriidasta on haittaa terveydelle.

Väestötasolla tarkasteltuna jokainen illan valoisa lisätunti lyhentää yöunta ja altistaa sairauksille, joilla on suuri painoarvo kansanterveydelle (11 Giuntella O, Mazzonna F. Sunset time and the economic effects of social jetlag: evidence from US time zone borders. J Health Econ 2019;65:210–26.). Jokainen valoisa lisätunti illan aikana aiheuttaa myös tuottavuuden menetyksiä, Yhdysvalloissa terveystaloustieteellisen analyysin mukaan noin 93 euroa jokaista työllistä henkilöä kohden vuodessa (11 Giuntella O, Mazzonna F. Sunset time and the economic effects of social jetlag: evidence from US time zone borders. J Health Econ 2019;65:210–26.).

Jokainen illan valoisa lisätunti lyhentää yöunta ja altistaa sairauksille.

Loppuiltapäivän ja illan aikana silmiin tuleva valo myöhentää päivärytmiämme viivästyttämällä sisäisen kellon synnyttämiä vuorokausirytmejä (22 Khalsa SB, Jewett ME, Cajochen C, Czeisler CA. A phase response curve to single bright light pulses in human subjects. J Physiol 2003;549:945–52.). Myös myöhään harjoitettu raskas liikunta viivästyttää sisäistä kelloa ja voi vaikeuttaa nukahtamista (33 Youngstedt SD, Elliott JA, Kripke DF. Human circadian phase-response curves for exercise. J Physiol 2019;597:2253–68.). Vuorokausirytmit puolestaan aikaistuvat, kun silmiimme tulee valoa kello 5–9 (22 Khalsa SB, Jewett ME, Cajochen C, Czeisler CA. A phase response curve to single bright light pulses in human subjects. J Physiol 2003;549:945–52.) tai kun liikumme noin kello 7 tai kello 13–16 (33 Youngstedt SD, Elliott JA, Kripke DF. Human circadian phase-response curves for exercise. J Physiol 2019;597:2253–68.).

Ulkona myöhään liikkumiseen (urheiluun, pyöräilyyn tai kävelyyn) käytetty aika on yleinen syy unijakson viivästymiseen. Silloin nukahtaminen onnistuu vasta aamuyöllä (11 Giuntella O, Mazzonna F. Sunset time and the economic effects of social jetlag: evidence from US time zone borders. J Health Econ 2019;65:210–26.). Unijakson viivästyminen on yleistä etenkin opiskelijoilla. Kun valoisat illat viivästyttävät päivärytmiämme, jo muutoinkin iltatyyppisten ihmisten rytmit viivästyvät vielä enemmän.

Univelka selittää osan haitoista. Se aiheuttaa ylensyöntiä iltaisin, heikentää insuliinin tehoa ja johtaa painonnousuun sekä sisäisen kellon jätättämiseen aina vain lisää (44 Depner CM, Melanson EL, Eckel RH ym. Ad libitum weekend recovery sleep fails to prevent metabolic dysregulation during a repeating pattern of insufficient sleep and weekend recovery sleep. Curr Biol 2019;29:957–67.). Univelkaa kertyy arkiöisin, ja vapaapäivinä sitä kuitataan pois ylipitkillä unilla. Vaikka viikonlopun korvausunet virkistävät, kaksi vapaapäivää ei riitä kumoamaan univelan metabolisia haittoja (44 Depner CM, Melanson EL, Eckel RH ym. Ad libitum weekend recovery sleep fails to prevent metabolic dysregulation during a repeating pattern of insufficient sleep and weekend recovery sleep. Curr Biol 2019;29:957–67.).

Suomessa valtaosa väsymykseen liittyvistä vakavista liikenneonnettomuuksista tapahtuu touko-elokuussa. Väsymysonnettomuudet ovat yleisiä etenkin nuorilla miehillä, ja syynä vaikuttaa olevan ensisijaisesti onnettomuutta edeltänyt lyhyt (alle 6 tuntia) yöuni ja ajaminen aamuyöllä. Normaaliajan vallitessa väsymysonnettomuudet ovat harvinaisempia (55 Kalsi J, Tervo T, Bachour A, Partinen M. Sleep versus non-sleep-related fatal road accidents. Sleep Med 2018;51:148–52.).

Yhä useampi aikuinen ei mielestään nuku tarpeeksi. Se vaikuttaa myös laajemmin yhteiskuntaan. Univelka nakertaa sosiaalista pääomaa ja passivoi (66 Holbein JB, Schafer JP, Dickinson DL. Insufficient sleep reduces voting and other prosocial behaviours. Nat Hum Behav 2019;3:492–500.). Yllättävää on, että univelkaiset jättävät jopa äänestämättä muita useammin. Mitä enemmän valoisaa aikaa asuinalueella on ulkona iltaisin, sitä suurempi on asukkaiden univelka ja sitä pienempi on heidän äänestysaktiivisuutensa (66 Holbein JB, Schafer JP, Dickinson DL. Insufficient sleep reduces voting and other prosocial behaviours. Nat Hum Behav 2019;3:492–500.).

Lue myös

Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on vireillä useita aloitteita kouluaamujen myöhentämiseksi. Perusteluna on, että koululaiset saisivat silloin nukutuksi enemmän. Murrosikäisillä ne näyttävät mahdollistavan hieman pidemmät yöunet (77 Skeldon AC, Dijk D-J. School start times and daylight saving time confuse California lawmakers. Curr Biol 2019;29:R278–9.). Useissa tutkimuksissa sopiva koulupäivän alku vaikuttaisi olevan kello 8.30–9.

Kouluaamuja on jo myöhennetty muutamissa Suomen kunnissa, ja useat kunnat harkitsevat asiaa. Pysyvään kesäaikaan siirtyminen kumoaisi kouluaamujen myöhentämisen tavoitteen (77 Skeldon AC, Dijk D-J. School start times and daylight saving time confuse California lawmakers. Curr Biol 2019;29:R278–9.). On myös huomattava, että Suomessa ei ole koskaan noudatettu kesäaikaa talvella ja talvet tulevat synkkenemään nykyisestään ilmastonmuutoksen takia.

Päätökset virallisesta ajasta vaikuttavat päivärytmiimme. Siksi niillä on myös kansanterveydellisiä seurauksia. Tämä asia perustellaan selväsanaisesti tieteellisen seuran kannanotossa, jonka Portugalin lääkäriliitto julkaisi huhtikuussa (88 Meira E Cruz M, Marques S, David A ym. Position paper of the Portuguese Association of Chronobiology and Sleep Medicine regarding daylight saving time and its impact on circadian timing system. Acta Med Port 2019;32:258–9.). Sen suosituksena on pysyvä normaaliaika. Samalla kannalla ovat myös kolme muuta tieteellistä seuraa (99 Roenneberg T, Wirz-Justice A, Skene DJ ym. Why should we abolish daylight saving time? J Biol Rhythms 2019;34:227–30.). Tietoon perustuen pysyvä normaaliaika (talviaika) on myös Suomelle parempi vaihtoehto kuin pysyvä kesäaika.

Kirjoittajat
Markku Partinen
LKT, neurologian dosentti, professori, tutkimusjohtaja
Helsingin uniklinikka, Vitalmed
vastaava tutkija
Helsingin yliopisto, kliinisten neurotieteiden laitos
Timo Partonen
LT, psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sidonnaisuudet

Markku Partinen: Palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (Bioproject, Idorsia, Jazz Pharmaceuticals, MSD), konsultointipalkkio (UCB-Pharma), luentopalkkiot (GSK, Orion, MSD, Takeda).

Timo Partonen: Lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim), luentopalkkiot (Helen, Merck Life Science, Speakersforum Finland).

Kirjallisuutta
1
Giuntella O, Mazzonna F. Sunset time and the economic effects of social jetlag: evidence from US time zone borders. J Health Econ 2019;65:210–26.
2
Khalsa SB, Jewett ME, Cajochen C, Czeisler CA. A phase response curve to single bright light pulses in human subjects. J Physiol 2003;549:945–52.
3
Youngstedt SD, Elliott JA, Kripke DF. Human circadian phase-response curves for exercise. J Physiol 2019;597:2253–68.
4
Depner CM, Melanson EL, Eckel RH ym. Ad libitum weekend recovery sleep fails to prevent metabolic dysregulation during a repeating pattern of insufficient sleep and weekend recovery sleep. Curr Biol 2019;29:957–67.
5
Kalsi J, Tervo T, Bachour A, Partinen M. Sleep versus non-sleep-related fatal road accidents. Sleep Med 2018;51:148–52.
6
Holbein JB, Schafer JP, Dickinson DL. Insufficient sleep reduces voting and other prosocial behaviours. Nat Hum Behav 2019;3:492–500.
7
Skeldon AC, Dijk D-J. School start times and daylight saving time confuse California lawmakers. Curr Biol 2019;29:R278–9.
8
Meira E Cruz M, Marques S, David A ym. Position paper of the Portuguese Association of Chronobiology and Sleep Medicine regarding daylight saving time and its impact on circadian timing system. Acta Med Port 2019;32:258–9.
9
Roenneberg T, Wirz-Justice A, Skene DJ ym. Why should we abolish daylight saving time? J Biol Rhythms 2019;34:227–30.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.