1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Saattohoito on vaativaa omaishoitajalle
Tiede­pääkirjoitus 16/2021 vsk 76 s. 975

Saattohoito on vaativaa omaishoitajalle

Kuvituskuva 1

Kulunut vuosi on ollut raskasta aikaa omaishoitajille. Joidenkin läheinen on kuollut koronainfektioon. Toisilta mahdollisuus palautumiseen omaishoitajana olosta on muodostunut vaikeaksi tai mahdottomaksi. Osa intervallipaikoista on ollut kiinni tai karanteenimääräykset ovat rajoittaneet niiden käyttöä. Omaishoitajan liikuntamahdollisuudet ovat vähentyneet liikuntapaikkojen käyttömahdollisuuksien supistuessa.

Tiedämme varsin vähän potilaiden ja omaisten psykososiaalisista ja eksistentiaalisista ongelmista elämän lopun hoidossa. Katsauksessa (11 Oechsle K. Current advances in palliative & hospice care: Problems and needs of relatives and family caregivers during palliative and hospice care - an overview of current literature. Med Sci (Basel) 2019;7:43. doi: 10.3390/medsci7030043), jossa käytiin läpi 64 julkaisua, omaisten todettiin raportoivan runsaasti taakan tunnetta, psykososiaalisia ja eksistentiaalisia ongelmia. Lisäksi ilmeni huolestuttavan paljon kohtaamattomia tarpeita, joista tiedonsaanti on yksi keskeisimpiä.

Elämän lopussa tilanteet saattavat muuttua nopeastikin.

Roolivankeus on tilanne, jossa omaishoitaja tuntee olevansa velvoitettu omaisen hoitamiseen ilman omaa halua. Itsen kadottamisella puolestaan tarkoitetaan tilannetta, jossa omaishoitaja tuntee identiteettinsä ja elämänsä sidotuksi hoidettavan elämään.

Omaishoitoa hankaloittavat usein pelko, tiedon puute ja riittämättömyyden tunne. Elämän lopun kotihoidossa tilanteet saattavat muuttua nopeastikin. Avun tarve vaihtelee kotihoidossa jatkuvasti, mutta yleensä se lisääntyy kuoleman lähestyessä. Kyselyssä, jossa selvitettiin mm. käsitteiden selkeyttä, kysyttiin omaishoitajilta, mitä tarkoittaa "palliatiivinen hoito". Noin 55 % ei ollut kuulut koko termiä aikaisemmin, ja vain 19 % olisi kyennyt selittämään käsitteen toiselle henkilölle. Noin 40 % ilmoitti, että termi tuo heti mieleen kuoleman (22 Dionne-Odom JN, Ornstein K, Kent E. What do family caregivers know about palliative care? Results from a national survey. Palliat Support Care 2019;17:643–9.).

Usein lääkärin on vaikeaa asettua omaisen asemaan. Koulutuksemmekin pohjalta lähestymme saattohoitoa sairauskeskeisesti. On vaikeaa nähdä, kuinka sairastaminen vaikeuttaa koko perheen elämää.

Cochrane-katsauksen (33 Treanor CJ ym. Psychosocial interventions for informal caregivers of people living with cancer. Cochrane Database of Systematic Reviews 2019, Issue 6. Art. No.: CD009912. doi: 10.1002/14651858.CD009912.pub2) mukaan tavanomaiseen hoitoon verrattuna psykososiaalisella interventiolla oli vain pieni vaikutus omaishoitajan elämänlaatuun välittömästi intervention jälkeen.

Elämän loppuun liittyy usein ruumiillisia tai psyykkisiä oireita ja toimintakyky heikkenee. Etenkin muistisairauksissa kognitiiviset kyvyt heikkenevät ja usein myös ympäristön hallinta ja ihmisten tunnistaminen vaikeutuvat. Omaishoitajalle uusi oire tai entisen paheneminen on aina uusi ja usein odottamaton tilanne. Varautuminen tulevaan luo mahdollisuuden hallita uusia käänteitä paremmin.

Systemaattisessa katsauksessa (44 Nai-Ching C, Demiris G. Family caregivers’ pain nanagement in end-of-life care: A systematic review. Am J Hosp Palliat Care 2017;34:470–85.) käytiin läpi 14 tutkimusta omaishoitajan kokemuksista elämän loppuvaiheen kivun hoidosta ja hoitostrategioista. Erityisesti keskityttiin omaishoitajan tietoon, taitoihin ja tehokkuuteen kivun hoidossa, ja lisäksi kartoitettiin huolet ja ongelmat toteutuneesssa kivun hoidossa. Kivun hoidossa tietämys oli vähäistä, samaten kivun hallinta. Kipulääkityksen ymmärtäminen oli vaikeaa, ja kommunikoinnissa hoitotiimin kanssa oli puutteita.

Lue myös

Riskitekijöiksi omaishoitajan taakan kokemukselle on todettu mm. naissukupuoli, matala koulutustaso sekä se, että asuu hoidettavan kanssa. Taakan kokemukseen liittyy hoitoon käytetyn ajan määrä, omaishoitajan masennus sekä sosiaalinen eristyneisyys ja taloudellinen stressi. Myös se, ettei omaishoitajaksi ryhtymiselle ole ollut vaihtoehtoa, synnyttää lisäpainetta.

Kotihoidossa omaishoitajan kokemat saattohoidon kriisitilanteet heikentävät hänen tyytyväisyyttään. Kriisit voivat olla oireisiin liittyviä, potilaan tai omaishoitajan kokemaa emotionaalista vaikeutta tai saattohoidon herättämää omaishoitajan tuntemusta taakkana olemisesta.

Nelivuotisessa kliinisessä tutkimuksessa (55 Demiris G, Oliver DP, Washington K, Pike K. A problem-solving intervention for hospice family caregivers: A randomized clinical trial. J Am Geriatr Soc 2019;67:1345–52.) omaishoitajat jaettiin standardihoidon ryhmään, jossa heille soitettiin "ystävällisiä puheluja", ja ryhmään, jossa heidät kohdattiin videoyhteyden välityksellä. Tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä eroja ryhmien välillä.

Oman läheisen hoitaminen kuolemaan kotona on vaativaa tiedollisesti, taidollisesti ja emotionaalisesti. Omaisella tulisi olla mahdollisuus saada tukea saattohoidon muuttuvien tilanteiden ennakointiin ja hallintaan.

Kirjoittajat
Juha Hänninen
LL, VTK, palliatiivisen hoidon erityispätevyys
Sidonnaisuudet

Juha Hänninen: Asiantuntija Espoon ja Kauniaisten omaishoitoyhdistyksen Stea-rahoitteisessa ennakoiva saattohoito -hankkeessa.

Kirjallisuutta
1
Oechsle K. Current advances in palliative & hospice care: Problems and needs of relatives and family caregivers during palliative and hospice care - an overview of current literature. Med Sci (Basel) 2019;7:43. doi: 10.3390/medsci7030043
2
Dionne-Odom JN, Ornstein K, Kent E. What do family caregivers know about palliative care? Results from a national survey. Palliat Support Care 2019;17:643–9.
3
Treanor CJ ym. Psychosocial interventions for informal caregivers of people living with cancer. Cochrane Database of Systematic Reviews 2019, Issue 6. Art. No.: CD009912. doi: 10.1002/14651858.CD009912.pub2
4
Nai-Ching C, Demiris G. Family caregivers’ pain nanagement in end-of-life care: A systematic review. Am J Hosp Palliat Care 2017;34:470–85.
5
Demiris G, Oliver DP, Washington K, Pike K. A problem-solving intervention for hospice family caregivers: A randomized clinical trial. J Am Geriatr Soc 2019;67:1345–52.

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Voimia, medisiinari

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Kolumni
Lähde kävelemään

Korona-aika on passivoinut ihmisiä, kirjoittaa Miila Halonen.

Tieteessä
Ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua uniapneaan

Tutkimuksessa tunnistettiin myös yksi ylipainosta riippumaton uniapnean geneettinen riskitekijä.

Työssä
Epidemian hallinnan työkalu pitää tilannekuvan ajan tasalla

Koronaepidemia vyöryessä Suomeen kevättalvella 2020 tarvittiin yhteinen epidemian hallinnan työkalu.