1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suun sairaudet ovat kalliita kansantauteja
Tiede­pääkirjoitus 40/2021 vsk 76 s. 2199 - 2200

Suun sairaudet ovat kalliita kansantauteja

Kuvituskuva 1

Annamari Nihtilä

Kuvituskuva 2

Anna Liisa Suominen

   

Suun terveys on erottamaton osa terveyttämme. Hoitamattomina suun sairaudet ja hampaiden puuttuminen rapauttavat suun toimintakyvyn, vaikuttavat syömiseen, puhumiseen, hymyilemiseen ja näin rajoittavat myös sosiaalista kanssakäymistä. Krooniset infektiot suussa heikentävät monin tavoin yleisterveyttä ja puolustusjärjestelmää. Vahvinta näyttö on parodontiitin haitallisesta vaikutuksesta diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin (11 Seitz MW, Listl S, Bartols A ym. Current knowledge on correlations between highly prevalent dental conditions and chronic diseases: An umbrella review. Prev Chronic Dis 2019;16:180641. https://doi.org/10.5888/pcd16.180641).

Valitettavasti erilliset hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmat ovat ylläpitäneet suun terveydenhuollon eriytymistä muusta terveydenhuollosta. Suun terveydenhuollon palvelut ovat kuitenkin pääasiassa perusterveydenhuollon toimintaa. Silti niiden kustannuksista 65 % on kotitalouksien vastuulla, muun perusterveydenhuollon toiminnasta vain 7 % (22 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen virallinen tilasto, Terveydenhuollon menot ja rahoitus. Tilastoraportti 15/2021, 21.5.2021. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus).

Kustannustehokkuus paranee, kun turvataan säännöllinen palvelujen käyttö.

Aikuisista 24 % ilmoittaa saaneensa riittämättömästi hammaslääkärin palveluja, vaikka olisi niitä tarvinnut (33 Parikka S, Koskela T, Ikonen J ym, toim. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2020. thl.fi/finsote). Palvelujen käytön esteiksi on raportoitu erityisesti hoidon korkeat kustannukset ja jonot terveyskeskuksissa (44 Suominen L, Raittio E. Suun terveydenhuolto. Julkaisussa: Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 4/2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/URN_ISBN_978-952-343-105-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y).

Suun terveydenhuollon palvelujen käyttö onkin Suomessa jakautunut epätasa-arvoisesti suhteessa hoidon tarpeeseen: parempituloiset käyvät muita useammin hammaslääkärissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla (55 OECD. Health at a Glance 2011 OECD indicators. https://www.oecd.org/els/health-systems/49105858.pdf.). Hoidon korkeat kustannukset ja niiden rahoitus ovat selkeä terveyseroja ylläpitävä mekanismi.

Aikuisille suun terveydenhuollon palvelujen kustannukset ovat korkeita huolimatta subventoiduista hinnoista julkisella sektorilla tai sairausvakuutuskorvauksista yksityisellä. Lasten ja nuorten suun terveydenhoito on maksutonta.

Vasta erikoissairaanhoidon kriteerien täyttyessä, rahoitus ja kustannukset ovat samalla viivalla muun terveydenhuollon palvelujen kanssa. Asiakasmaksulain uudistus, jossa suun terveydenhuollon maksut tulevat maksukaton piiriin 1.1.2022 lähtien, on oikeansuuntainen.

Suun sairaudet ovat maailman yleisin sairausryhmä, ja niillä on merkittäviä yhteisiä riskitekijöitä muiden sairauksien kanssa (66 James SL, Abate D, Abate KH ym. Global, regional, and national incidence, prevalence, and years lived with disability for 354 diseases and injuries for 195 countries and territories, 1990–2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2018;392:1789–858. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6227754/.). Ne tulisi lisätä kansantautiemme ryhmään ja ehkäisemisen strategiaan.

Lue myös

Suun terveydenhuollon henkilöstö on arvokas yhteistyötaho toteuttamaan tätä strategiaa. Tapaamme usein potilaita, jotka eivät käytä muita terveydenhuollon palveluja. Hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotolla on tärkeää suun omahoidon ohjeistuksen ohella aktiivisesti kysyä ja puuttua tupakointiin, alkoholin liikakäyttöön ja epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin. Se on vaikuttavaa työtä.

Nykyisin hoidon painottuessa toimenpidevaltaiseen korjaavaan hoitoon suun sairauksien hoito on kallista. Kustannustehokkuus paranee, kun turvataan säännöllinen palvelujen käyttö, preventio ja varhaisdiagnostiikka.

Maailman terveysjärjestö hyväksyi tänä vuonna historiallisen päätöslauselman suun terveydestä. Siinä painotettiin suun terveyden merkitystä yleisterveydelle ja suun terveyden hoidon sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon (77 https://apps.who.int/gb/ebwha/pdf_files/WHA74/A74_R5-en.pdf).

Suomessa on uusia hyvinvointialueita rakennettaessa tilaisuus integroida suun terveydenhuolto entistä kiinteämmäksi osaksi muuta terveydenhuoltoa. Ensimmäisiä askeleita on jo otettu, mm. Länsi-Uudellamaalla, missä suun terveydenhuolto on mukana paljon palveluja tarvitsevien potilaiden hoitopolun suunnittelussa. Jotta tarpeeseen perustuvat suun terveydenhuollon palvelut ovat kaikkien ulottuvilla, tarvitaan riittävät resurssit ja vahvaa yhteistyötä.

Kirjoittajat
Annamari Nihtilä
ylihammaslääkäri
Espoon kaupunki
Anna Liisa Suominen
professori (suun terveydenhuolto)
Itä-Suomen yliopisto
Sidonnaisuudet

Annamari Nihtilä: Ylihammaslääkäri, Espoon kaupunki (2019–), Hammaslääkäriseura Apollonian hallituksen jäsen ja koulutustoimikunnan pj (2020–), Hammaslääkäriliiton koulutuspoliittisen (2020–) ja terveyspoliittisen valiokunnan jäsen (2021–), konsultointipalkkio (NHG), asiantuntijalausunto (Oulun yliopisto), luentopalkkiot (Apollonia, Pihlajalinna, STAL).

Anna Liisa Suominen: Hammaslääketieteen yksikön johtaja, Itä-Suomen yliopisto (2014–21), Hammaslääkäriseura Apollonian hallituksen pj (2019–20), Hammaslääketieteen säätiön hallituksen jäsen, asiantuntijalausunto (Oulun yliopisto), luentopalkkiot (Apollonia, STAL, Terveydenhuoltolääkärit), apurahat (VTR, Kys).

Kirjallisuutta
1
Seitz MW, Listl S, Bartols A ym. Current knowledge on correlations between highly prevalent dental conditions and chronic diseases: An umbrella review. Prev Chronic Dis 2019;16:180641. https://doi.org/10.5888/pcd16.180641
2
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen virallinen tilasto, Terveydenhuollon menot ja rahoitus. Tilastoraportti 15/2021, 21.5.2021. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus
3
Parikka S, Koskela T, Ikonen J ym, toim. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2020. thl.fi/finsote
4
Suominen L, Raittio E. Suun terveydenhuolto. Julkaisussa: Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 4/2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/URN_ISBN_978-952-343-105-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
5
OECD. Health at a Glance 2011 OECD indicators. https://www.oecd.org/els/health-systems/49105858.pdf.
6
James SL, Abate D, Abate KH ym. Global, regional, and national incidence, prevalence, and years lived with disability for 354 diseases and injuries for 195 countries and territories, 1990–2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2018;392:1789–858. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6227754/.
7
https://apps.who.int/gb/ebwha/pdf_files/WHA74/A74_R5-en.pdf

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Vaaratilanteita on joka päivä"

Lääkärilehti pyysi kolmea lääkäriä ­arvioimaan käyttämäänsä potilastieto­järjestelmää.

Ajassa
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ei jatka Aster-hanketta

Taustalla ovat Keski-Suomen kuntien päätökset, joiden mukaan ei ole edellytyksiä siirtyä hankkeen toimitusvaiheeseen.

Ajassa
Koronarokotereaktiot eivät kuormita erikoissairaanhoitoa

Yksittäisiä potilaita on ollut sairaalahoidossa.

Ajassa
Professori Juha Tuominen Docrates Syöpäsairaalan hallitukseen

– On erittäin tärkeää, että suomalainen terveydenhoito, niin julkinen kuin yksityinenkin, kehittyy, sanoo Juha Tuominen.

Ajassa
Lääkäriliitto: Hyvinvointialueiden pystyttävä kohentamaan rapautunutta perusterveydenhuoltoa

Hyvinvointialueiden olisi velvoitettava tuottajiaan järjestämään potilailleen pääsy yleislääkärin vastaanotolle viikossa.

Tieteessä
Oireettomat koronainfektiot tavallisia ympärivuorokautisessa hoidossa

COVID-19-tauti on vanhuksilla usein oireeton tai vähäoireinen.