1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tekeekö köyhyys sairaaksi vai sairaus köyhäksi?
Tiede­pääkirjoitus 7/2020 vsk 75 s. 375

Tekeekö köyhyys sairaaksi vai sairaus köyhäksi?

Kuvituskuva 1

Sami Pirkola

LT, sosiaalipsykiatrian professori, tutkimusvaradekaani

Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö, yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Köyhyys tai huono-osaisuus kuormittaa terveyttä ja mielenterveyttä monin tavoin. Vaatimattomampi sosiaalinen asema merkitsee niukempia voimavaroja arkisiin tarpeisiin, kuten asumiseen, ravitsemukseen, harrastamiseen ja yhä enemmän myös terveyspalveluihin. Matalampaan tulotasoon kytkeytyy turvattomuutta tulevaisuudesta ja asuinalueen valikoitumisen seurauksena myös konkreettista levottomuutta ja uhkia ympäristössä.

Aineellisen hyvinvoinnin puute voi olla jossain määrin suhteellista. Länsimaisissa hyvinvointivaltioissa voidaan aina ainakin väittää, että perustarpeista huolehditaan, jolloin osa vähäosaisuuden kuormasta syntyy epätasa-arvoisuudesta ja vaille jäämisen kokemuksesta. Köyhyyden ympärille kasautuva pahoinvointi ei kuitenkaan ole suhteellista, vaan se tarkoittaa lisääntynyttä sairastamista ja usein heikompaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan kohtaloon.

Köyhyyden ympärille kasautuva ­pahoinvointi ei ole suhteellista.

Raha näyttää joskus tuovan onnea. Naturalistisessa asetelmassa Pohjois-Dakotan alkuperäiskansan asuinalueelle tulvi perustetun pelikasinon ansiosta rahaa. Äkkirikastuneiden perheiden lasten käytöshäiriöoireilu väheni merkittävästi verrokkeihin nähden (11 Costello E, Copeland W, Angold A. The Great Smoky Mountains Study: Developmental epidemiology in the southeastern United States. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2016;51:639–46.). Tätä selitettiin muun muassa perheen ihmissuhteiden kohenemisen ja stressin vähenemisen avulla. Toisaalta länsimaiden jatkuvaan elintason kasvuun ei liity masennuksen tai muiden mielenterveyshäiriöiden vähenemistä, ja esittävätpä jotkut modernisaation jopa lisäävän depression esiintyvyyttä. Käsityksemme mielenterveyden ja elintason yhteyksistä ovat kaiken kaikkiaan suorasukaisia ja kaavamaisia.

Mielenterveyden heikkeneminen vaikuttaa monin tavoin toimeentuloon ja päinvastoin. Sosiaalisen ajautumisen teorian mukaisesti mielenterveyden ongelmat huonontavat toiminta- ja työkykyä ja heikentävät toimeentuloa ja sosiaalista asemaa. Tuoreen suomalaisen rekisteriseurannan perusteella vaikeammat mielenterveyshäiriöt vaikuttavat merkittävästi ansiotulojen ja yleisemmin toimeentulon kehitykseen. Kompensoivat mekanismit korvaavat jonkin verran ansiotulojen menetyksiä, mutta kaikkiaan psykiatrisesti sairastavien tulo- ja koulutustaso jäävät kauas muun väestön tasosta (22 Hakulinen C, Elovainio M, Arffman M ym. Employment status and personal income before and after onset of a severe mental disorder: a case-control study. Psychiatr Serv 2019. doi: 10.1176/appi.ps.201900239).

Lue myös

Toisessa, vajaan kahdenkymmenen vuoden ajan seuratussa suomalaisaineistossa jo vakiintuneiden vuositulojen erot liittyivät selvästi sairaalahoitoa vaativaan psykiatriseen sairastumiseen. Mitä pienemmät vuositulot, sitä suurempi oli ensimmäisen psykiatrisen sairaalahoidon todennäköisyys. Erityisen mielenkiintoista oli, että matalimmissa tuloryhmissä hoitojaksojen ilmaantuvuus vaihteli ylös- ja alaspäin, kun taas korkeimmissa tuloryhmissä se laski tasaisesti koko seuranta-ajan. Tämä viittaa siihen, että palvelujärjestelmä kohtelee tuloryhmiä eri tavoin (33 Suokas K, Koivisto AM, Hakulinen C ym. Association of income with the incidence rates of first psychiatric hospital admissions in Finland, 1996-2014. JAMA Psychiatry, verkossa ensin 18.12.2019. doi: 10.1001/jamapsychiatry.2019.3647). Korkeimmat tulot eivät ehkä tuo onnea, mutta ne näyttävät ehkäisevän psykiatrista sairaalahoitoa, mahdollisesti tarjoamalla joustavamman mahdollisuuden muuhun hoitoon.

Tosiasiassa aitoon huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen liittyy kaikkien mahdollisten terveys- ja mielenterveysriskien kasaantumista. Tämä kertoo sekä jatkuvasta, sairastuttavasta stressistä ja ahdingosta että toisaalta avun ja palvelujen saavuttamattomuudesta. Heikkenevä mielenterveys, sosiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen ja syrjäytyminen voivat muodostaa noidankehän, jonka katkaiseminen on mitä suurimmassa määrin palvelujärjestelmän ja mielenterveyspolitiikan asia. Kun tiedetään vaikeista psykiatrisista sairauksista kärsivien elinajan odotteen olevan kymmeniä vuosia lyhyempi kuin muun väestön, syntyy melko synkkä kuva palveluista, jotka eivät onnistu estämään edes näin karkeiden terveyserojen syntymistä. Ehkä maailman onnellisimmaksi toistuvasti tituleerattu maa pystyisi tässä suhteessa vielä hieman parempaan.

Kirjoittajat
Sami Pirkola
LT, sosiaalipsykiatrian professori, tutkimusvaradekaani
Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Sidonnaisuudet

Sami Pirkola: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Costello E, Copeland W, Angold A. The Great Smoky Mountains Study: Developmental epidemiology in the southeastern United States. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2016;51:639–46.
2
Hakulinen C, Elovainio M, Arffman M ym. Employment status and personal income before and after onset of a severe mental disorder: a case-control study. Psychiatr Serv 2019. doi: 10.1176/appi.ps.201900239
3
Suokas K, Koivisto AM, Hakulinen C ym. Association of income with the incidence rates of first psychiatric hospital admissions in Finland, 1996-2014. JAMA Psychiatry, verkossa ensin 18.12.2019. doi: 10.1001/jamapsychiatry.2019.3647

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.