1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tyypin 1 diabetes on ennustettavissa, mutta ei vielä ehkäistävissä
Tiede­pääkirjoitus 4/2017 vsk 72 s. 175

Tyypin 1 diabetes on ennustettavissa, mutta ei vielä ehkäistävissä

Tyypin 1 diabetes on lapsuudessa puhkeavista kroonisista sairauksista tavallisimpia. Taudin ilmaantuvuus on kasvanut maailmanlaajuisesti, ja Suomessa se on maailman suurin (11 Harjutsalo V, Sund R, Knip M ym. Incidence of type 1 diabetes in Finland. JAMA 2013;310:427–8.).

Tyypin 1 diabetesta pidetään tyypillisenä esimerkkinä T-soluvälitteisestä autoimmuunitaudista. Tuntemattoman laukaisevan tekijän vaikutuksesta tapahtuu aluksi haiman beetasoluvaurio, ja joillain yksilöillä tämä johtaa autoreaktiivisen T-solupopulaation lisääntymiseen ja hakeutumiseen haiman Langerhansin saarekkeisiin. Seurauksena on paikallinen tulehdusreaktio, insuliitti, ja asteittainen beetasolujen tuhoutuminen, joka johtaa insuliininpuutokseen ja kliinisiin diabetesoireisiin (22 Powers AC, Eisenbarth GS. Autoimmunity to islet cells in diabetes mellitus. Annu Rev Med 1985;36:533–44.).

Sairastumisajankohdan parempi ennakointi voi vähentää diagnoosivaiheen komplikaatioita.

Geneettisiä riskitekijöitä tyypin 1 diabetekselle tunnetaan kymmeniä, ja tärkeimpiä niistä ovat HLA-geenit. Suurin riski liittyy luokan II HLA-haplotyyppeihin DR3-DQ2 ja DR4-DQ8. Geneettisten tekijöiden merkitys tyypin 1 diabeteksen puhkeamista ennustettaessa on kuitenkin rajallinen, sillä parhaimmillaankin niihin liittyvä sairastumisriski jää alle 15 %:n. Näin ollen yksilötasolla taudin puhkeamista ei voida ennustaa pelkästään geneettisten tekijöiden perusteella (33 Polychronakos C, Li Q. Understanding type 1 diabetes through genetics: advances and prospects. Nat Rev Genet 2011;12:781–92.).

Tyypin 1 diabeteksen kehittyessä havaitaan jo prekliinisessä vaiheessa vasta-aineita beetasolujen rakenteita kohtaan. Autovasta-aineiden ilmaantumisen on todettu liittyvän noin 70 %:n suuruiseen sairastumisriskiin tulevien kymmenen vuoden kuluessa (44 Ziegler AG, Rewers M, Simell O ym. Seroconversion to multiple islet autoantibodies and risk of progression to diabetes in children. JAMA 2013;309:2473–9.). Autovasta-aineiden perusteella tunnistetaan siis hyvin tarkasti lapset, jotka tulevaisuudessa sairastuvat tyypin 1 diabetekseen, mutta aika vasta-aineiden ilmaantumisesta sairastumiseen vaihtelee suuresti.

Suuren sairastumisriskin vasta-ainepositiivisilta lapsilta voidaan seurannassa mitata sokeriaineenvaihdunnan muutoksia, joiden avulla sairastumisen ajankohta on mahdollista ennustaa. Käytössä olevien menetelmien tarkkuus on erinomainen, mutta herkkyys rajallinen. HbA1c, plasman kahden tunnin glukoosiarvo oraalisessa sokerirasituskokeessa ja satunnaisesti ilman esivalmisteluja mitattu plasman glukoositaso alkavat muuttua suuren riskin lapsilla 1,5–2 vuotta ennen diagnoosia (55 Helminen O, Aspholm S, Pokka T ym. HbA1c predicts time to diagnosis of type 1 diabetes in children at risk. Diabetes 2015;64:1719–27.,66 Helminen O, Aspholm S, Pokka T ym. OGTT and random plasma glucose in the prediction of type 1 diabetes and time to diagnosis. Diabetologia 2015;58:1787–96.). Lapsista, joilla havaitaan näissä mittauksissa poikkeavia arvoja, noin puolet sairastuu diabetekseen vuoden seurannassa.

Lue myös

Prekliininen tyypin 1 diabetes voidaan luokitella tautiprosessin vaiheen mukaan: nollavaiheessa todetaan lisääntynyt perinnöllinen tautialttius, ensimmäisessä vaiheessa diabetekseen liittyvät autovasta-aineet, toisessa vaiheessa autovasta-aineiden lisäksi poikkeavuutta sokeriaineenvaihdunnassa ja kolmannessa vaiheessa kliininen diabetes, jolloin plasman glukoosipitoisuudet täyttävät diabeteksen diagnostiset kriteerit ja potilaalle ilmaantuu yleensä myös tyypillisiä diabeteksen oireita.

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden kasvun taustalta ei ole pystytty löytämään kiistattomia riskitekijöitä ympäristöstä tai elintavoista. Erilaisia hoitotutkimuksia taudin ehkäisemiseksi ja endogeenisen insuliinintuotannon säilyttämiseksi on tehty kymmenittäin, mm. vastikään sairastuneille annetuilla solunsalpaajilla, mutta pysyvää vastetta ei ole saavutettu (77 Skyler JS. Prevention and reversal of type 1 diabetes--past challenges and future opportunities. Diab Care 2015;38:997–1007.).

Tyypin 1 diabetekseen sairastuminen voidaan nykyisin ennustaa hyvinkin tarkasti yhdistämällä geneettiset, humoraaliset ja metaboliset riskitekijät. Tautiprosessia jarruttavaa tai estävää hoitoa ei kuitenkaan toistaiseksi ole tarjolla. Sairastumisajankohdan parempi ennakointi voi kuitenkin vähentää akuutteja diagnoosivaiheen komplikaatioita, kuten ketoasidoosia ja tehohoitojaksoja. Prekliinisen diabeteksen luokittelua voidaan myös käyttää mukaanottokriteerinä tai päätetapahtumana suunniteltaessa tulevia kliinisiä hoitotutkimuksia tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseksi.

Kirjoittajat
Olli Helminen
LT, erikoistuva lääkäri
Keski-Suomen keskussairaala, kirurgian klinikka
olli.helminen@ksshp.fi
Mikael Knip
professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto ja HYKS Lastenklinikka
mikael.knip@helsinki.fi
Riitta Veijola
professori, ylilääkäri
Oulun yliopisto ja OYS, lasten ja nuoren klinikka
riitta.veijola@oulu.fi
Kirjallisuutta
1
Harjutsalo V, Sund R, Knip M ym. Incidence of type 1 diabetes in Finland. JAMA 2013;310:427–8.
2
Powers AC, Eisenbarth GS. Autoimmunity to islet cells in diabetes mellitus. Annu Rev Med 1985;36:533–44.
3
Polychronakos C, Li Q. Understanding type 1 diabetes through genetics: advances and prospects. Nat Rev Genet 2011;12:781–92.
4
Ziegler AG, Rewers M, Simell O ym. Seroconversion to multiple islet autoantibodies and risk of progression to diabetes in children. JAMA 2013;309:2473–9.
5
Helminen O, Aspholm S, Pokka T ym. HbA1c predicts time to diagnosis of type 1 diabetes in children at risk. Diabetes 2015;64:1719–27.
6
Helminen O, Aspholm S, Pokka T ym. OGTT and random plasma glucose in the prediction of type 1 diabetes and time to diagnosis. Diabetologia 2015;58:1787–96.
7
Skyler JS. Prevention and reversal of type 1 diabetes--past challenges and future opportunities. Diab Care 2015;38:997–1007.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.