1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 10.12.1993 HYKS Helsingille - tai sitten ei
Pääkirjoitus 35/1993 vsk 48 s. 3461

10.12.1993 HYKS Helsingille - tai sitten ei

Viime keväänä terveydenhuollon palvelurakenteita selvittivät sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta useat ns. selvitysmiehet. Uudenmaan ja Helsingin selvitysmiehet totesivat alueella olevan merkittävää erikoissairaanhoidon toimintojen päällekkäisyyttä ja ylikapasiteettia. Tilanteen korjaamiseksi selvitysmiehet ehdottivat mm., että HYKS tulisi liittää Helsingin sairaanhoitopiiriin. Ministeriö ei jahkaillut asian kanssa pitkään. Se asetti nyttemmin Uuras-nimen itselleen ottaneen työryhmän, jonka tehtäväksi määrättiin laatia HYKS:n ja Helsingin liitosta koskevat käytännön ehdotukset ensi huhtikuun loppuun mennessä. On huomattava, että työryhmä ei toimeksiantonsa perusteella mieti, mikä olisi järkevin ratkaisu, vaan tekee konkreettista liittämissuunnitelmaa.

Liitoshankkeen valmistelu pakottaa kysymään, missä on idean ns. sylttytehdas. Selvitysmiehet tekivät kaiken kaikkiaan mittavan työn, mutta liitoksen tarkoituksenmukaisuutta pohtivaa aineistoa kertyi julkistettuun raporttiin sangen vaatimaton määrä. Selvitysmiesten ehdotuksista ei ole pyydetty eikä annettu lausuntoja, eli Uudenmaan kuntien, joita asia keskeisesti koskee, mielipiteistä ei tällä hetkellä tiedetä yhtään mitään. Ylipäänsä liitoskysymys ei jaksanut herättää juuri lainkaan julkista keskustelua, huolimatta siitä, että se koskettaa hyvin syvästi paitsi Uudenmaan alueen erikoissairaanhoitoa, myös koko maan lääketieteellistä koulutusta ja tutkimusta. Selvitysmiesten raportin jälkeen asia tuli seuraavan kerran esille valmiina liittämistoimeksiantona STM:stä, johon alueen kahta sairaanhoitopiiriä kehotetaan nimeämään edustajansa. STM:n pyrkimykset ja asian valmistelutapa on outo.

Jo ensi silmäyksellä näkee, että kaavailtu liitos ei ole ongelmaton. HYKS:llä on koko maata koskevia sairaanhoitovelvoitteita. Sen yhteistyö Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on mittavaa lääkärikoulutuksessa ja alan tutkimustoiminnassa. Nämä toiminnat istuvat huonosti Helsingin kaupunginsairaalan toimintaan, jollaiseksi HYKS liitoksen jälkeen muodostuisi.

Uudenmaan kunnat omistavat HYKS:n, ja se on merkittävä pääoma. Kunnilla on tuskin mielihaluja luopua omistuksistaan ilman täysimääräistä kompensaatiota. Helsingillä on tuskin halua - tai löysää rahaakaan - hankkia omistukseensa HYKS:n sairaalakiinteistöjä. HYKS on nyt sekä Helsingin että Uudenmaan sairaanhoitopiirin keskussairaala; liitoksen jälkeen Uusimaa jäisi ilman keskussairaalaa. Se loisi varmasti Uudellemaalle paineita pyrkiä luomaan ainakin jonkinlaista omaa keskussairaalaansa eli lisäinvestointeja.

Helsingissä ei ole ainakaan toistaiseksi pohdittu vakavasti, onko HYKS:n "kaappaaminen" se etujen mukaista. HYKS:n ensi vuoden budjetin käyttömenot ovat 1,8 miljardia markkaa, josta Helsinki maksanee runsaat 600 miljoonaa markkaa. HYKS:n toiminnan rahoitusvastuu jäisi liitoksen myötä kokonaisuudessaan viime kädessä Helsingille. Helsinkiläisen veronmaksajan kannalta kyse on riskibisneksestä, vaikka onkin selvää, että niin Uudenmaan kuin muidenkin maan kuntien on pakko käyttää HYKS:n eräitä "monopolitoimintoja" riippumatta siitä, kuka sairaalan omistaa. Ratkaisu kiihdyttäisi Uudenmaan kuntien HYKS-pakoisuutta omistussuhteen katkettua. Tämä ilmiö, joka on varmasti yksi tärkeä syy todetuille sairaanhoidon päällekkäisyyksille, näkyy jo nyt ilmiselvänä kehityssuuntana Uudellamaalla.

HYKS sai 25.11.1993 pidetyssä valtuustonsa kokouksessa uuden perussäännön. Se lisää HYKS:n hallinnossa niiden kuntien vaikutusvaltaa, jotka käyttävät ja rahoittavat sairaalaa paljon. Perussääntö sinetöi myös pitkään kaivatun HYKS:n uuden rahoituskäytännön: kuntalaskutus perustuu kiinteisiin palveluhintoihin, jotka peritään kunnilta sitä mukaa kuin kunnan potilaita on sairaalassa hoidettu. Siihen sisältyy myös erittäin kalliiden hoitojen tasausjärjestelmä. Uusi rahoitusjärjestelmä tekee taloudellista oikeutta kunnille ja pakottaa HYKS:n tuottamaan vain niitä palveluita, joita kunnat haluavat ostaa. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 1994 lukien, sen vaikutuksia ei vielä voi arvioida kuin hyvin karkealla tasolla.

Kaiken edellä kirjatun perusteella Uuras-työryhmän asettaminen ja toimeksiannon tarkoituksenmukaisuus on vähintäänkin kyseenalainen. Sen sijaan, että jälleen kerran ryhdytään peuhaamaan HYKS:n hallinnolla, on tarkoituksenmukaista antaa HYKS:n ajaa uusi, yritysmallinen toimintastrategiansa läpi kunnolla ja seurata vähintään muutama vuosi, mitä siitä käytännössä seuraa. HYKS:llä on nyt - halunsa mukaan - näytön paikka ja sille on annettava tilaisuus siihen johtavana valtakunnallisena sairaalana.

Kirjoittajat
Taito Pekkarinen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.