1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. FinnGenin hyödyt päihittävät riskit
Pääkirjoitus 16/2018 vsk 73 s. 965

FinnGenin hyödyt päihittävät riskit

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Suomessa on käynnistynyt yksi maan kunnianhimoisimmista tiedehankkeista. Lähtölaukauksen jälkeen FinnGen-hanke on edennyt melko syrjässä julkisuudelta.

Tavoite on kerätä tiedot puolen miljoonan suomalaisen perimästä yhteen paikkaan. Idea on yhdistää genomitiedot terveydenhuollon rekistereihin. Geenien yhteyttä sairauksiin tutkitaan siis yksittäisten kansalaisten näytteiden avulla. Mittakaava on maailmanluokkaa: islantilaisten kohutussa genomihankkeessa näytteitä on puolet tästä. Genomics England Britanniassa kerää sekin vain 100 000 genomia.

Hanke lisää Suomen arvoa tutkimusmaana.

Kuusivuotisen FinnGenin suurin rahoittaja on Tekes. Hanke on sen historian merkittävin. Rahaa sijoitetaan 20 miljoonaa euroa. Lisäksi seitsemän kansainvälistä lääkejättiä laittaa peliin yhteensä 39 miljoonaa euroa. Hanketta koordinoivat Helsingin yliopisto ja HUS.

Koska yksityiskohtia on ollut julkisuudessa niukasti, tiedeyhteisössä on syntynyt hankkeen luonteesta osin epäselvyyttä. Mihin genomitiedot kerätään? Kuka ne näytteistä määrittää? Pääsevätkö aineistoon käsiksi myös FinnGenin ulkopuoliset tahot?

Epätietoisuutta lisää lääkejättien mukanaolo. Voittoa tavoittelevat kansainväliset yritykset eivät sijoita rahaa Suomeen huvikseen tai kansanterveyden iloksi. Ne haluavat vastinetta rahoilleen ja saattavat siksi haluta tietoihin yksinoikeuksia.

Osallistuvat yritykset ovat ilman muuta hankkeen suuria hyötyjiä. Kun genomitiedoista paljastuu yhteyksiä esimerkiksi harvinaissairauksiin, yritykset pääsevät rajoittamaan lääkeaihioidensa määrää ja lääkekehitys nopeutuu.

FinnGen on silti pohjimmiltaan tutkimushanke.

Lääkejätit saavat aineistoon vain ensi käden oikeuden. FinnGen kerää näytteet biopankeista, ja näytteistä kaivettu digitaalinen genomitieto palautuu kalenterivuosittain biopankkiin. Tieto on siellä kaikkien käytettävissä, joten koko tutkimusyhteisö hyötyy. Lääkekehityksen ohella tuloksia voi odottaa sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Huolta on herättänyt näytteiden luovuttajien tietoturva.

Genomitietoa on valmiina noin 70 000 biopankkinäytteestä. Loppujen genotyypityksen toteuttaa yritys nimeltä ThermoFisher. Näytteet lähetetään sen laboratorioon Yhdysvaltoihin.

Valinta sisältää nopeasti ajateltuna riskejä. EU:n tietosuoja-asetus kiristää vaatimuksia, ja Yhdysvaltain maine tietoturvassa on kyseenalainen. Kuten professori Juha Kere Lääkärilehdessä totesi: yksi virhe voi pilata hankkeen maineen (11 Nykänen P. Sattuman julma käsi. Suom Lääkäril 2018;73:624–6.).

On kuitenkin syytä uskoa FinnGenin edustajia. Heidän mukaansa tietoturva on ykkösprioriteetti.

Lue myös

Filttereinä toimivat biopankit. Ne koodaavat tiedot tunnistamattomiksi. Data kootaan hankkeen tietopankkiin, johon pääsevät vain osallistujat ja jossa tietotekniset analyysit tehdään. Perusdata ei liiku sieltä ulos.

Kuten professori Aarno Palotie Lääkärilehdessä 15/2018 kirjoitti (22. Palotie A ym. Genomitiedon arkaluonteisuus on tiukassa elävä myytti. Suom Lääkäril 2018;73:916–7.), kliinisten päätösten ytimessä on riski-hyötysuhteen arviointi: potentiaalisen hyödyn on oltava riskejä suurempi. FinnGenin kohdalla tämä näyttää toteutuvan.

Läpimurrot toivottavasti jalkautuvat terveydenhoitoon. Hanke lisää myös Suomen arvoa tutkimusmaana ja lääkekokeiden toteutuspaikkana. FinnGen on siksi syytä ottaa yhteiseksi asiaksi. Merkittävimmät löydöt voivat paljastua kenen tahansa näytteestä.

Jokainen suomalainen voi osallistua tutkimukseen antamalla luvan tallentaa näytteensä biopankkiin. Suhdetta tietoturvaan on toki pohdittava, mutta harkinnassa tulee tiedostaa hankkeen hyödyt. Niistä potilasta informoimalla lääkärikin pääsee hanketta edistämään.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
Nykänen P. Sattuman julma käsi. Suom Lääkäril 2018;73:624–6.
2
Palotie A ym. Genomitiedon arkaluonteisuus on tiukassa elävä myytti. Suom Lääkäril 2018;73:916–7.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL suosittelee kolmansia koronarokoteannoksia 60 vuotta täyttäneille

Kolmas rokoteannos voidaan antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta.

Tieteessä
Lasten antibioottien ja astmalääkkeiden kulutus väheni pandemiassa

Lääkkeiden käytön vähenemisestä syntyi noin 3,4 miljoonan euron säästö.

Ajassa
Suomalainen COVID-aiheinen mobiilipeli sai laajan tuen

Lanseerauksessa ovat mukana WHO, Unicef ja rokotteiden kansainvälinen yhteistyöorganisaatio Gavi.

Ajassa
STM aikoo järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon priorisointifoorumin

Valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

Ajassa
Duchennen lihasdystrofian lääke sai korvattavuuden

Lääke vahvistaa lapsen fyysisen toimintakyvyn edellytyksiä ja säilyttää kävelykyvyn pidempään.

Ajassa
Psykososiaaliset menetelmät huumeriippuvuuksien hoidon palveluvalikoimaan

Menetelmät on arvioitu erikseen aikuisille ja nuorille sekä silloin, kun henkilöllä on muu samanaikainen mielenterveyden häiriö.