1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?
Pääkirjoitus 15/2021 vsk 76 s. 911

Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Kuvituskuva 1

Kati Myllymäki

Yksi virus on sulkenut suuren osaa maailmaa. Matkustaminen ja juhliminen ovat loppuneet. Koulut, yliopistot, monet työpaikat, harrastukset, urheilu ja kulttuuri on siirretty virtuaalimaailmaan tai jopa ajettu alas.

Terveydenhuollon häiriötön toiminta edellyttää henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaamista. Tarvitaan myös useiden tukitoimintojen toimintakykyä ja toimivaa infrastruktuuria.

Seuraava kriisi tulee varmasti – ennemmin tai myöhemmin.

Terveyspalvelujen huoltovarmuus edellyttää hyvää yhteistyötä muiden sektorien kanssa. Niitä ovat muun muassa logistiikka, tietoliikenne sekä ravinto-, energia-, vesi- ja jätehuolto. Kriittiset materiaalitarpeet ovat lääke-, hoitotarvike- ja laitehuolto sekä tietojärjestelmien toimivuus ja luotettavuus.

Edellisen koronakevään kokemukset suojavarusteiden riittämättömyydestä ja farssia muistuttavasta hankintahässäkästä on otettava opiksi.

Lääkehamstrauksen vuoksi eräiden lääkkeiden saatavuus heikkeni pelottavalla tavalla. Teho-osastojen täyttyminen nousi uutisotsikoihin, ja joissakin maissa respiraattoreista tuli pulaa ja myös lääkehapen saatavuudessa oli ongelmia.

Koronarokotteiden kehitystä vauhditettiin julkisella ja säätiöiden rahoituksella kiitettävällä tavalla. Ja sittemmin uutisoitiin rokotteiden apuaineiden saatavuuden ongelmista ja jopa rokotevälineistön pulasta.

Globaali alihankintatalous, kansainvälinen työnjako ja halvimpien tuotantoyksiköiden metsästys johtavat riskien kasvuun ja ongelmiin, kun kansallinen itsekkyys nousee maailmanlaajuisessa pandemiassa.

Pandemiassa on erityisesti turvattava sairaaloiden ensihoito ja päivystys, leikkaus- ja teho-osastot sekä materiaalin että henkilöstön suhteen.

Tukipalvelujen jatkuvuus on myös kriittistä: laboratorioiden ja kuvantamisen toiminnan on jatkuttava.

Huoltovarmuus edellyttää myös toimivaa lääke-, hoitotarvike-, lääkintälaite- ja tekstiilihuoltoa, veripalvelua, sairaalakaasuhuoltoa ja sairaalan rakennusinfran ja logistiikan varmistamista.

Ilman koronaakin Suomessa on ollut terveydenhuollon kriisitilanteita. Tietoliikenne on ollut puhelimia myöten poikki, potilastietojärjestelmä on kaatunut ja sähkökatko yllättänyt.

Terveydenhuollon tietojärjestelmien hakkeroinnin tai kyberhyökkäyksen esto on myös olennaisen tärkeää.

Lue myös

COVID-19-epidemia jatkuu, vaikka rokotukset jo antavat toivoa paluusta normaalimpaan elämään. Nyt on ryhdyttävä analysoimaan ja suunnittelemaan exit-strategiaa. Ja on mietittävä, mitä me olemme kriisistä oppineet globaalisti, EU-tasolla sekä pohjoismaisessa yhteistyössä.

Myös kansallista näkökulmaa tulee pohtia. Seuraava kriisi tulee varmasti – ennemmin tai myöhemmin.

Onko järkevää luottaa pelkästään kansainväliseen yhteistyöhön? Vai olisiko viisautta varmistaa riittävä kotimainen valmius, valmistus, raaka-aineet, osaaminen ja infra? Näin säästyttäisiin koronavuoden ikäviltä kokemuksilta huoltovarmuuden puutteissa?

Luotammeko jatkossa varmuusvarastointiin vai olisiko myös valmius tärkeimpään tuotantoon kotimaassa varmistettava? Infuusionesteiden ja rokotteiden valmistus on maastamme loppunut jo vuosia sitten.

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa.

Tärkeän tuotannon käynnistäminen jopa yksinkertaisissa tarvikkeissa kestää aikansa, puhumattakaan uuden rokotelinjan tai lääkevalmistuksen käynnistämisestä.

Opimmeko me pandemiasta mitään?

Kirjoittajat
Kati Myllymäki
toiminnanjohtaja
Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
www.stm.fi/valmiusasiatwww.huoltovarmuuskeskus.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nollatoleranssi häirinnälle

Moni häirinnän uhri pohti, oliko antanut vääriä viestejä.

Pääkirjoitus
Pieni mutta tärkeä tuuppaus

Lääkärin näkökulmasta olennaista on pureutua rokottamattomiin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Husiin tulevilta potilailta kysytään epidemiakaudella rokotuksista

Influenssa- ja koronarokotteista kysyminen ja tietojen kirjaaminen on osa Husin potilasturvallisuustyötä.

Kolumni
Toipiluuden tuolla puolen

Jokainen lukee taideteoksiin omia tarinoitaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Ajassa
WMA: Rikkaat valtiot eivät auta riittävästi köyhiä maita koronarokotuksissa

Maailman lääkäriliiton mukaan vaurauden maiden täytyisi tehdä enemmän kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

Tieteessä
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät

Raskaudenaikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi yleisimmistä sikiövaurioiden syistä.