1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Katse palloon, Kuntatyönantajat
Pääkirjoitus 42/2021 vsk 76 s. 2365

Katse palloon, Kuntatyönantajat

Kuvituskuva 1

Inttäminen kyllästyttää.

Siinä syy, miksi Lääkäriliitto toivoo avointa ja analyyttistä keskustelua tulevaisuuden lääkäritarpeesta. Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy, palveluille syntyy uusia mahdollisuuksia ja tarpeet muuttuvat. Ilmaan nostettujen lukujen taustalta ei tällaista pohdintaa mainittavasti löydy.

Kuntatyönantajat on jumittunut vanhaan numeroleikkiin.

Lääkäriliitto laati keväällä muistion, jossa asiaa lähestyttiin monesta näkökulmasta. Käytimme valmistelussa parasta käytettävissämme ollutta asiantuntijatietoa. Aloitteemme on saanut pääasiassa positiivisen vastaanoton.

Toivomme edelleen, että se tuo lisätietoa pöytiin, joissa koulutusmääristä päätetään.

Mutta onko inttäminen loppunut?

Ei kokonaan. Kuntatyönantajat on jumittunut vanhaan numeroleikkiin, ikään kuin lääkärien koulutusmäärät ratkaistaisiin Lääkärisopimuksesta käynnissä olevissa neuvotteluissa. Näin asia ei ole. Koulutusmääriä niissä ei ratkaista, mutta julkisen sektorin lääkärien rekrytointiongelmaan neuvotteluissa voidaan hakea ratkaisua.

Lääkäreitä on nyt noin 5 000 enemmän kuin 2000-luvun alussa. Koulutusmäärät ovat myös kasvussa, sillä yhä useampi opiskelee lääketiedettä toisessa EU-maassa.

Lääkäripula on ennen muuta julkisen terveydenhuollon ongelma. Yksityisen puolen vastaanotoilla on vapaata kapasiteettia. Ongelma pitää pystyä aidosti ratkaisemaan potilaiden oikeusturvankin takia.

Tutkimustieto antaa viitteitä siitä, millaisiin asioihin olisi puututtava. THL:n, Työterveyslaitoksen ja Lääkäriliiton vuonna 2016 julkaisemassa lääkärien työoloja käsitelleessä tutkimuksessa kolmannes lääkäreistä tunsi olevansa hyvin usein tai usein ylikuormittunut tai ylityöllistetty. Työkuormitusta ja vakavan työuupumuksen uhkaa koettiin enemmän julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Ongelma on erityisen suuri julkisessa perusterveydenhuollossa. Puutteellinen resursointi on jo johtanut pahaan kierteeseen: terveydenhuollon ammattilaisten työoloista ei pidetä riittävästi huolta, ja siksi rekrytoinnit ovat tulleet vaikeammiksi eikä kuormitusta saada vähennettyä.

Kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa tilanne näytti jopa huonontuneen.

Lue myös

Tähän Kuntatyönantajienkin kannattaisi keskittyä. Lääkäreitä tarvitaan perusterveydenhuoltoon lisää, mutta ongelmat eivät ratkea pelkästään lääkärikoulutusta lisäämällä. Koulutuksen lisääminen kuulostaa helpolta ja selkeältä, mutta sellaisia ratkaisuja ei ole. On hyvä pitää mielessä, että lääkäriksi opiskelu kestää vähintään kuusi vuotta ja erikoislääkäriksi kouluttautuminen viitisentoista vuotta.

Julkisella sektorilla, erityisesti perusterveydenhuollossa, työolojen on kohennuttava tuntuvasti, jotta työpaikoista tulisi aidosti kiinnostavia. Nyt virkoihin ei aina löydy hakijoita edes alueilla, joilla lääkäritiheys on suuri. Tilanne ei ratkea lääkärimäärää kasvattamalla. Kyllä lääkärinkin pitää kokea onnistuvansa ja viihtyä työssään.

Ideasammioista on ammennettu keinoja lääkäritarpeen ratkaisemiseksi – ja sitten havaittu niiden olevan karkotteita.

Mainehaitat ovat pitkäaikaisia. Nuoria lääkäreitä eivät kiinnosta maineeltaan huonot työpaikat. Ketä kiinnostaa, käsi ylös?

Kuntatyönantajat: katse peiliin ja sitten palloon.

Kirjoittajat
Timo Kaukonen
kehitysjohtaja
Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Olli Vapalahti: Uudessa virusvariantissa on huolestuttavia piirteitä

Vielä ei voi päätellä, miten hyvin eteläisessä Afrikassa havaittu variantti leviää erilaisissa olosuhteissa.

Tiedepääkirjoitus
Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Kolumni
Tunnustan

Taide selviää kaikesta, jopa somesta, vaikka fiktion voisi jo julistaa kuolleeksi, kirjoittaa Roope Sarvilinna.

Ajassa
THL kehottaa välttämään matkustamista eteläiseen Afrikkaan

Kyseessä on varotoimi uuden koronavirusvariantin varalta.

Tieteessä
Lupaavia lääke-ehdokkaita suolen mikrobiston suojaksi antibiooteilta

Tarkempi analyysi anti­bioottien tehosta suolistobakteereihin on tähän asti puuttunut.

Tieteessä
Hyödyttääkö geenimuutosten seulonta oireettomassa neutropeniassa?

Geenitutkimuksella yritettiin selvittää, onko tila oikeasti harmiton.