Tuula Rajaniemi
puheenjohtaja
Lauri Vuorenkoski
terveyspolitiikan asiantuntija
Poikkeusolosuhteista huolimatta hallitus päättää huhtikuun alussa kehysriihessään julkisen talouden suunnitelmasta seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Siinä täsmennetään hallitusohjelman talouslinjauksia ottamalla huomioon ajankohtainen taloustilanne, joka tällä kertaa on erittäin haastava COVID-19-epidemian vuoksi.
Epidemian ja siihen varautumisen vuoksi kiireetöntä hoitoa on lykätty. Epidemian laannuttua terveydenhuollossa ei voida vetää henkeä, vaan siirretty toiminta on saatava käyntiin heti. Jonojen purkamiseen tarvitaan niin perusterveydenhuoltoon kuin erikoissairaanhoitoonkin määräaikaisia lisäresursseja, jotta tarvittava hoito voidaan taata. On myös varauduttava huvenneiden tarvike- ja lääkevarastojen täydentämiseen. COVID-19-epidemia ei saa johtaa julkisen terveydenhuollon resurssien pitkäaikaiseen puutostilaan, joka rapauttaisi järjestelmää.
Epidemiasta toipumisessa perusterveydenhuollon merkitys kasvaa entisestään.
Perusterveydenhuollon tärkeä merkitys on nähty myös COVID-19-epidemiassa. Vaikka elintärkeä hoito vakavasti sairaille potilaille annetaan erikoissairaanhoidossa, ilman toimivaa perusterveydenhuoltoa koko järjestelmä ajautuisi kaaokseen. Epidemiasta toipumisessa perusterveydenhuollon merkitys kasvaa entisestään.
Hallitusohjelmassa linjattua perusterveydenhuollon pitkän aikavälin vahvistamista ja lisäresursointia ei saa sen vuoksi unohtaa. Lääkäriliitto pitää välttämättömänä, että haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta perusterveydenhuoltoa vahvistetaan julkisen talouden suunnitelmassa lisäpanostuksilla.
Hallitusohjelmassa kaavailtu 50 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus ei ole riittävä perusterveydenhuollon hoitotakuun toteuttamiseksi. Lääkäriliiton arvion mukaan hoitotakuun toteuttaminen edellyttää 1 000 uutta lääkärin työpanosta perusterveydenhuoltoon. Samalla on lisättävä muutakin henkilökuntaa. 50 miljoonaa on hyvä alku, mutta rahaa tarvitaan vähin-täänkin tuplasti.
Hallitus on suunnitellut leikkaavansa merkittävästi yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksista ja ohjaavansa siitä saatavat säästöt tärkeään vanhustenhuollon henkilöstömitoituksen kasvattamiseen. Terveydenhuollon avosairaanhoidon palvelut ovat jo nyt aliresursoidut, eikä sen resursseja pidä vähentää. Tarkoituksenmukaisempi kohde sairausvakuutuksesta toteutettaville säästöille olisikin perusterveydenhuollon hoitotakuun varmistaminen.
Tänä vuonna käynnistettyä tulevaisuuden sote-keskusohjelman rahoitusta tulee jatkaa seuraavinakin vuosina. Perusterveydenhuollon sisällöllinen kehittäminen on jäänyt vuosikymmenen ajan jatkuneen sote-uudistuksen varjoon, ja sitä tarvitaan nyt.
Kehysriihessä tulisi linjata valtion rahoitus yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen (VTR). Tällä rahoituksella tuettava lääketieteellinen tutkimus hyödyttää niin potilaita, terveydenhuoltoa kuin koko yhteiskuntaakin. Myös COVID-19-epidemia on osoittanut sen, kuinka tärkeää on kotimaisen lääketieteellisen tutkimusosaamisen ylläpitäminen.
Runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa terveyden tutkimukseen suunnattu VTR-rahoitus on romahtanut neljännekseen. Jotta tutkimus pystyisi vastaamaan muuttuvan terveydenhuollon tarpeisiin, se tulee nostaa alkuperäiselle noin 90 miljoonan euron tasolle seuraavien neljän vuoden aikana.
