1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäreille mahdollisuus tutkimustyöhön
Pääkirjoitus 34/2019 vsk 74 s. 1781

Lääkäreille mahdollisuus tutkimustyöhön

Kuvituskuva 1

Hannu Halila

varatoiminnanjohtaja, erikoislääkäri, terveydenhuollon hallinnon dosentti

Lääkäriliitto

Joka kolmas lääkäri tekee tieteellistä tutkimustyötä. Käyttökelpoista vertailulukua muihin akateemisiin ammattiryhmiin ei ole olemassa, mutta tutkimustyötä tekevien osuus on tuskin missään muussa ammattiryhmässä yhtä suuri.

Sama pätee väitelleiden osuuteen: lääkäreistä joka neljäs on väitellyt.

Kaiken tutkimustyön tavoitteena on parantaa potilashoitoa.

Luvut perustuvat laajaan Lääkäri 2018 -tutkimukseen. Ne ovat osin olleet pohjana Lääkäriliiton uusitulle tiedepoliittiselle ohjelmalle, jonka liiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 7.6.2019 (11 Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa – Lääkäriliiton tiedepoliittinen ohjelma. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5095/sll_tiedepoliit_ohjelma_130619_final_nettiin.pdf).

Liiton edellinen tiedepoliittinen ohjelma on vuodelta 2008. Uusitussa ohjelmassa korostetaan, että tieteellisen tutkimuksen kriittinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen on osa jokaisen lääkärin koulutusta ja ammattitaitoa. Riippumatta siitä, onko itse tehnyt tai tekemässä tieteellistä tutkimusta.

Lääketiede ja lääkärinä toimiminen perustuu tutkittuun tietoon. Siinä mielessä tuntuu erikoiselta, että uskomuslääkinnän edustajat käyttävät mielellään termiä koululääketiede. Ei meillä ole olemassa myöskään koulutähtitiedettä tai kouluoikeustiedettä, on vain tiedettä. Joka korjaa itse itseään. Ja kaiken tutkimustyön tavoitteena on parantaa potilashoitoa.

Tiedeviestintä on noussut entistä keskeisempään asemaan edellisen tiedepoliittisen ohjelman jälkeen. Se on korvaamatonta nykyisessä informaatiotulvassa, jossa on mukana paljon epäluotettavaa ja väärääkin tietoa. Tiedeviestintä kuuluu kaikkien tutkijoiden tehtäviin, ja siihen tulee saada koulutusta.

Ilahduttavimpia esimerkkejä oikean tiedon levittämisestä on turkulaisten medisiinarien Vastalääke-yhdistys ja professori Juhani Knuutin toiminta. Heitä saamme kuulla ensi tammikuussa Lääkäri 2020 -tapahtumassa, eli yhdellä Lääkäripäivien pääluennoista.

Lääkäriliitto on myös tutkijoiden edunvalvontajärjestö. Heidän asemaansa tulee parantaa joustavilla urapoluilla ja pitkäjänteisemmällä tutkimuksen rahoituksella. Lääkäritutkijoiden työajasta kuluu jopa 40 prosenttia apurahojen hakemiseen ja niistä raportoimiseen. Erityisen ongelmallinen vaihe tutkijan uralla on väitöskirjan jälkeinen aika.

Lue myös

Suomi on ollut lääketieteen kliinisen tutkimuksen kärkimaita maailmassa, mutta tämä asema on heikentynyt. Valtion tutkimusrahoitus (VTR, entinen tutkimus-EVO) on pienentynyt muutamassa vuodessa 60 miljoonasta eurosta alle 20 miljoonaan euroon, ja se on joka vuosi uhattuna valtion budjetissa.

Suomella on loistavat edellytykset korkeatasoiselle kliiniselle tutkimukselle: huippututkijat, genomikeskukset sekä biopankit, tutkimuksiin myönteisesti suhtautuva väestö, laadukkaat potilasrekisterit ja (kaikesta huolimatta) kansainvälisesti hyvin toimiva terveydenhuoltojärjestelmä. Niitä ei voida hyödyntää ilman riittävää rahoitusta.

Monet huippututkijat ovat oikeutetusti tuoneet esille huolensa tietosuoja- ja tutkimuslainsäädännön tutkimustyölle aiheuttamista vaikeuksista. Potilastyössä syntyvän tiedon tulee olla tietoturvallisesti tutkimuksen käytössä.

Lääkäri 2018 -tutkimuksen mukaan jopa 41 prosenttia tutkimustyötä tekevistä lääkäreistä tekee sitä yksinomaan vapaa-ajallaan. Niin hyvä kuin tieteellinen tutkimus on harrasteenakin, tulee tutkimukseen käytetyn ajan olla lääkärin työaikaa – ei vapaa-aikaa.

Kirjoittajat
Hannu Halila
varatoiminnanjohtaja, erikoislääkäri, terveydenhuollon hallinnon dosentti
Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa – Lääkäriliiton tiedepoliittinen ohjelma. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5095/sll_tiedepoliit_ohjelma_130619_final_nettiin.pdf

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Alzheimerin riskigeeni heikentää aivojen tulehdussolujen toimintaa

Kehitettävät hoidot voisivat suuntautua mikrogliojen aineenvaihduntaan, ehdottavat tutkijat.

Kommentti
Yhdeksän hyvää ei riitä

– Päivystyksen työkalut eivät ratkaise eniten palveluja käyttävien ongelmia, kirjoittaa Sally Järvelä.

Tieteessä
Pakolaiskriisi haastoi terveydenhuollon

Ongelmat johtuivat epäselvästä lainsäädännöstä, epäselvistä rooleista ja koordinaation puutteesta.

Ajassa
Alueelliset erot terveyspalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa suuria

Alueellinen eriytyminen korostaa tarvetta erilaisille terveyspalveluille.

Ajassa
EMA valmistelee ohjeistusta nitrosamiineista

Pääjohtaja on pyytänyt ohjetta epäpuhtauksien välttämiseksi lääkkeissä.

Ajassa
Suomen kieltä ei opi itsestään

Maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden suomen kielen taidon puutteet eivät yllätä Adel Bachouria.