1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäri on kirjoittaja
Pääkirjoitus 3/2021 vsk 76 s. 85

Lääkäri on kirjoittaja

Kuvituskuva 1

Pertti Saloheimo

Kuvituskuva 2

Pertti Mustajoki

   

Lääkäri hoitaa potilaita – tietenkin – mutta toiseksi eniten hän kirjoittaa. Ellei muuta niin sairauskertomusta ja lausuntoja.

Tiedon siirtäminen kirjoitetussa muodossa on olennainen osa lääkärin työtä. Lääkärin kirjoittaman tekstin perusteella potilaan hoito jatkuu seuraavassa yksikössä tai potilas joko saa tai ei saa korvausta käyttämästään lääkityksestä tai jotakin muuta sosiaalietuutta tai vakuutuskorvausta.

Tärkeintä on, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu.

Faktat ratkaisevat, mutta lausuntoa ja siinä esitettyjä perusteluja lukeva vakuutuslääkäri tai viranomainen on lukija siinä missä joku muukin: selkeästi kirjoitettu lausunto edistää siinä esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Sairauskertomuksesta leikattu ja liimattu tekstipötkö ei tätä tee.

Moni lääkäri tekee väitöskirjan ja jatkaa sen jälkeenkin tutkimustyötä ja tiedeartikkelien kirjoittamista. Tieteelliselle kirjoittamiselle on omat sääntönsä, ja alkuperäistutkimusartikkelin rakenteeksi on vakiintunut IMRAD (Introduction, Methods, Results and Discussion). Kaavamainen rakenne ei ole syntynyt turhaan: se mahdollistaa sen, että kiireinen lukija löytää juuri haluamansa, kun tietää, mistä kohtaa artikkelia sitä etsiä.

Tieteelliselle yleisölle kirjoitettaessa IMRAD-rakenne parantaa viestin välittymistä mutta muille kirjoitettaessa se haittaa sitä. Jos "pihvi" tarjoillaan vasta lopuksi, moni lukija väsyy ennen sitä. Väitöstutkimuksen lehdistötiedotteessa ja vastaavissa tulosten tiivistelmissä kannattaa aloittaa uutiskärjellä: havainto ja sen merkitys kirjoitetaan heti alkuun, ja vasta sen jälkeen kerrotaan, miten näihin on päädytty. Järjestys on siis alkuperäistutkimusartikkeliin nähden lähes päinvastainen DARMI.

Ammatin harjoittamiseen ja tutkimustyöhön liittyvän kirjoittamisen lisäksi kannustamme lääkäreitä kirjoittamaan myös suoraan yleisölle. Nykyisenä valeinformaation aikana tutkimuksiin perustuvan tiedon levittämistä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Yleisölle kirjoittamiseen on monia mahdollisuuksia: potilasyhdistysten lehdet, verkkosivut, terveysaiheiset yleislehdet, omat blogisivut.

Kaikessa kirjoittamisessa on tärkeintä, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu. Yleisölle kirjoittaessa tulee irtautua jäykistä tekstin rakenteista. Sen sijaan kirjoittajan omat kokemukset ja potilastapaukset siirtävät tekstiä lähemmäksi tavallisen lukijan elämää.

Yleisölle kirjoittaessa on myös hyvä miettiä jokaisen vierasperäisen sanan kohdalla, onko se lukijalle tuttu (11 Mustajoki P. Miten kirjoitan yleistajuisesti lääketieteestä? Duodecim 2011;127:1704–8.). Prognoosi, krooninen, somaattinen ja monet muut ammattitermit kannattaa korvata omakielisillä sanoilla. Abstraktit yläkäsitteet – esimerkiksi fyysinen aktiivisuus ja sosiaaliset suhteet – eivät kosketa lukijan elämänpiiriä. Konkreettisemmat ilmaisut – käveleminen, arkiliikunta ja työtoverit, ystävät, naapurit – tuovat tekstisi lähemmäksi lukijaa.

Lue myös

Tieteellisessäkin tekstissä on syytä välttää tarpeettoman monimutkaisia sanoja ja lauserakenteita. Myös tieteellisten lehtien toimittajat ja vertaisarvioijat lukevat mieluiten huolellisesti kirjoitettua ja rakenteeltaan selkeää tekstiä. Alun perin hyvin kirjoitettu käsikirjoitus päätyy todennäköisemmin julkaistavaksi (22 Albert T. Winning the publications game: The smart way to write your paper and get it published. 4th ed. Boca Raton: CRC Press 2016.).

Lääkäreitä paljon opettanut brittiläinen kirjoittajakouluttaja Tim Albert tiivistää viestinnän perusoppinsa puolileikilliseen akronyymiin PIANO: Put It Across, Not Out (33 Albert T. A–Z of medical writing. Lontoo: BMJ Books 2000.). Ei riitä, että olet laittanut tekstiin asiasi. Asioiden tulee olla kirjoitettu siten, että mahdollisimman moni kohderyhmässäsi kiinnostuu lukemaan tekstisi ja myös ymmärtää sen.

Kirjoittajat
Pertti Saloheimo
lääketieteellinen päätoimittaja
Pertti Mustajoki
LKT, professori
Sidonnaisuudet

Pertti Saloheimo: Osakkeet (Orion), tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim).

Pertti Mustajoki: Luentopalkkiot (Edumar, Turun yliopisto), tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim).

Kirjallisuutta
1
Mustajoki P. Miten kirjoitan yleistajuisesti lääketieteestä? Duodecim 2011;127:1704–8.
2
Albert T. Winning the publications game: The smart way to write your paper and get it published. 4th ed. Boca Raton: CRC Press 2016.
3
Albert T. A–Z of medical writing. Lontoo: BMJ Books 2000.

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Tieteessä
Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähensivät koronakuolleisuutta

Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.

Näkökulma
Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Kolumni
Olisiko teillä hetki aikaa puhua rakkaudesta?

Aivomme nauttivat yllätyksellisyydestä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
THL:n koronaseurannan avointa dataa ladattu yli 16 miljoonaa kertaa

Avoin data mahdollistaa uudet tietoon pohjautuvat ideat ja sovellukset.

Tiedepääkirjoitus
Laboratoriotutkimusten käyttö vaatii harkintaa

Tutkimuksia punnitaan niiden tuottaman lisäarvon perusteella, kirjoittavat Helena Liira ja Maija Lappalainen.